RSS

Arkistot kuukauden mukaan: Touko 2011

Parvekkeelle piristystä

Tänä keväänä mukaan kävelykadulta ja Laukontorilta on tarttunut kuumuutta kestävää peruspetuniaa punaisena ja valkoisena niin yksittäisinä taimina kuin amppelinakin.  Unohdin vallan kukkia valkatessani syöneeni juuri, joten vatsansisältökin muistutteli olemassa olostaan, kun kumartelin kukkia maasta. Ihan taisi mennä regurgitaation puolelle 😉 Se kyykistyminen polvista tarvisi aina muistaa …

Lasitettu parveke aukeaa eteläänpäin ja kesäaurinko paistaa sinne 10-14 välillä, joten lämpötila nousee mukavasti. Minä nautin, muut puhisevat kuumuudessa 🙂

Isossa keinussa on hyvä ottaa makoisat iltapäivätorkut (kunhan ei heti ruoan jälkeen, vaikka niin tekisi mieli!) lukea kesälehtiä, tuijottella pilviä tai suunnitella kaikenlaista … Ainoa haittapuoli on liikenteen aiheuttama meteli … musaa korviin tai korvatulpat??

Aamu/Iltapäiväkahvia keinussa vielä kaipaan … kahvia join viimeksi lähes 5 vuotta sitten. Ja sinne jonnekin menneisyyteen taitaa näillä näkymin jäädäkin refluksitaudin vuoksi.

   

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 31/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , ,

Camp Northern Lights (AF)

Tuleepa tässä blogatessa mitä erilaisempi aiheiden kirjo eteen. Ne tuovat kuitenkin tervetullutta vaihtelua  omista oireista ja vaivoista kirjoittamiseen…

Vuoristoa riittää (kuva: USA:n lähetystö, Kabul Afganistan, Wikimedia Commons, 2010).

Sukulaisjuhlissa tänä keväänä komennukselta palannut kertoo mielenkiintoisia asioita Afganistanista. Ainahan maa on tasaisin väliajoin uutisissa mutta siihenkin aina välillä turtuu. Päällimmäinen mielikuva on sotainen.  Kyllä koto-Suomi tuntuu taas niin turvalliselta ”lintukodolta”.

Työn tuoman vaarojen lisäksi maassa on vielä ongelmina kaikenmoiset skorpionit, myrkylliset hyppyhämähäkit (!) ja käärmeet – vuoriston lumivyöryjä unohtamatta…

Monikansallinen Camp Northern Lights (CNL) on täysin oma maailmansa – mutta ankarien ja vaativien olosuhteiden keskellä jännitettiin jääkiekon mestaruutta, Leijonien lahjoittama paita saapui edellisviikolla, kotiväki lähettää viestejä, kersantti Tuure haluaa ambulanssimieheksi koto-Suomeen … Kuuluisia vieraitakin on näemmä ollut (mm. Halonen, Stubb, Viktoria ja Daniel + appiukko Ruotsin kuningas). Ja joka perjantai vohveleita!

Refluksitaudin ei pitäisi estää komennukselle lähtöä mutta en voi olla ihmettelemättä miten refluksikot käytännössä pärjää syömisen, stressin ym kanssa noissa oloissa.

Tutustu kriisinhallintaporukan erilaiseen arkeen heidän omassa SKJA – blogissaan:

                               CAMP NORTHERN LIGHTS   (KLIK)

Muutakin kuin aavikkoa (kuva: koldo hormaza, Wikimedia Commons, 2007).

(Jälkimmäinen kuva CC-lisensillä)

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 30/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Ei ihan Timpan tasoinen

Sähkökitaran soiton kuuntelu teini-ikäisenä kultaisella 80-luvulla kuului vakiokuvioihin monestakin syystä. Silloin ei ollut välttämättä nuorille treenikämppiä ja yhden instrumentin soittoa harjoiteltiin ihan kotona kerrostalossakin – parhaimman kaverin isovelikin harjoitteli naapurissa aina huoneessaan! Harjoittelu tosin kannatti  –  soitti myöhemmin basistina mm. Hanoi Rocksissa (tai siis Hanoi revisited jne jne).

On sitten ajat siitä muuttuneet! Klo 20.00  lauantai-ilta.  Kirjoittelen koneella työhuoneessa ja ihmettelen taka-alalla, että viritelläänpä Särkänniemessä ihmeen ajoissa kitaroita sunnuntain MTV3:n ”Pitkä Kuuma kesä” – ohjelmalähetystä varten (kesäisin joka sunnuntai-ilta)  ja kuulupa se ihmeen selvästi, vaikka ikkunat kiinni. Mutta ei, se ei kuulukaan sieltä vaan – tästä meidän talosta!

Ei sovellu kerrostaloon ...

Muutimme tähän keskustan asuntoon runsaat 3 vuotta sitten. Valitettavasti hiljainen kaksionaapurimme muutti kuukauden päästä pois. Tietyt äänet liittyvät ilman muuta kerrostaloasumiseen ja juhlintakin ilman muuta – mutta ei nyt ihan kaikkea tarvi sietää.

Hiljaisen naapurin jälkeen kaksi hiljaista nuorta paria, jotka kestittävät vieraitaan ihan joka lauantai – keskustan asunnosta on hyvä lähteä jatkamaan! Meteli alkoi vasta kuitenkin kello 22, kun alkoholia oli nautittu tarpeeksi. Loppui yhden maissa, kun lähtivät ravintolaan. Puoli 4 todella upean hiljainen kävely käytävässä – ja kun ovi meni kiinni, alkoi meteli. Siihen pystyi vielä jopa joskus nukahtamaankin ovi kiinni … eikä se ollut kuin lauantaina. Jos jotain puolusteluita pitäisi keksiä.

Viime elokuussa asunnon vuokrasi uusi pariskunta – ja sitten Ikeaan ostoksille – ja sen jälkeen onkin kuunneltu raskaiden tuolien vetämistä tai jotain muuta arkisin ja bileaikaan… herättää bileiden lomassa tehokkaasti kahden, kolmen, neljän, viiden ja kuuden aikaan 😦 Kuten myös iltapäivällä ja alkuillasta …. Me sentään kestimme sitä useita viikkoja, joidenka aikana  unirytmi meni täysin sekaisin ja harkitsin eka kertaa unilääkkeitä. Asiasta valitettiin ja valitus tehosikin puolisen vuotta. Mutta eihän niitä huonekaluja älytty pehmustaa kuitenkaan!

EI SOVELLU KERROSTALOON...

Nyt toinen osapuoli on lähtenyt ja metelöivä miespuolinen jäi. Uusi miespuolinen kämppis (?) muutti sisään ilmeisesti parisen viikkoa sitten. Eilen tuotiin viimeisiä tavaroita ainakin metelistä päätellen kello 12 aikaan yöllä.

Kahtena peräkkäisenä iltana homma on jatkunut  yhteen asti. Nyt kuuntelimme  tunnin  järkyttyneenä kitaran soittoa – kunnon vahvistimella tietty klo 20-21 välillä. Tai pikemminkin siis yhden laulun veivaamista siihen tiettyyn kohtaan asti … uudestaan ja uudestaan …

Ei voi olla totta!! Jos homma jatkuu tällaisena, ei auta muuta kuin lähteä kolkuttelemaan idiootin ovea ja jos se ei tehoa, valittaa eteenpäin. EVVK vaikka olisi seuraava Gary Moore!   Tampereen plikka ei ole ollenkaan hyvällä tuulella!! Ja refluksikon tarvii saada unta!

Kuvat: Suomen Refluksi, 2011.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 29/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: ,

Keltainen Madonna

Vanhassa vara parempi ...

Auttamattomasti myöhässä tuo pyöränlaitto! Kumi on puhki ja vähän likaakin näyttää olevan. Kypäräkö? No, pitäishän sellainen omistaa ja käyttää mutta kun se remmi osuu johonkin huonoon kohtaan leuassa ja se tuntuu vähän ahdistavalta ..

Tämä kesä on viimeinen minun peritylle 80-luvun keltaiselle Madonnalle, joka on toiminut muutamana vuotena hyvänä citypyöränä. Sen on aina voinut jättää huoletta lähes mihin vaan – ja melkeinpä lukottakin!

Pyöräilystä pitävällä avokilla on taas vihreä Bianci ( + 2 muuta vaihtopyörää), joten ollaan aika näky,  jos yhdessä poljetaan 🙂 Hänen vuokseen on tosin Ranskan Tour de Francea ja Espanjan vastaavaa Vueltaa tullut seurattua paikanpäältä … Hienoja kokemuksia ja matkoja!

Ranskan ympäriajon viimeisiä kierroksia Pariisissa (Champs-Elysees). Kuva on vuoden 2005 ajoista, jonka voitti Lance Armstrong (vasemmalla oleva keltapaitainen pyöräilijä kaiketi).

Viimeiset kierrokset lähtee... Lukuisa joukko pyöräilijöitä, joiden nimen en sitten muista millään.

Refluksi ja pyöräilykö? Refluksi aiheuttaa jotain oiretta aika usein, vaikka vatsa suht tyhjä onkin. Pyöräily  kääntää niskan myös huonoon asentoon, joka ei tunnu hirveän hyvältä, jos kilometrejä on enemmän kuin muutama.  Kuntopyöräily ei aiheuta oireita. Kestää yleensä puoli tuntia ennenkuin tavallinen pyöräily alkaa luistamaan eli toisin sanoen kitinää partnerille, jos yhdessä mennään 🙂

KETJUREAKTIO  2011 pyörähti taas käyntiin toukokuun alussa yhdistäen hienosti pyöräilyn ja varainkeruun kehitysyhteistyöhön. Punaisen Ristin kampanjan esittely tarkemmin täältä (klik) – ei muuta kuin keräämään kilometrejä työporukan kanssa!


 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 28/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , ,

Puhalla, puhalla!

Vihdoinkin perjantai.

Tänään tuli käytyä elämäni ensimmäistä kertaa (yksityisellä) keuhkolääkärillä Koskikeskuksessa äkinnäisten outojen hengenahdistuskohtausten vuoksi. Ihan miellyttävä kokemus! Puoli Tamperetta tuntui olevan tulossa ja menossa siellä!

Keuhkoäänet ok mutta puhaltelut ei ihan noussut niihin lukemiin, joita odoteltiin … Tuntuu taas olevan kyllä melkoisen tekniikkalaji tuo puhaltelu! Epäily on onneksi sinne jonnekin astmaan päin, ei siis sittenkään tulppaan. Että jotain hyvää tässäkin tilanteessa.

Eosinofiilit verikokeessa ok. Ensi viikolla spirometri ja typpi jotain – mittaus, jolla selvitellään onko siellä mitään vajausta, tulehdusta ym vai ei. Julkisella puolella spirometri jono olisi ollut parisen kuukautta. Että siinä mielessä jotain positiivista.

Junioriklinikalta saín lainattavan pirtsakan punaisen pef-mittarin, jonka arvo on heti korkeampi kuin lääkärin aikana puhallettu. Sitä tekniikkaa on sitten tietty harjoiteltu viimeiset 6h täällä kotona  🙂 ……. Kyllä tämäkin työstä käy. Puhalletuista pari kertaa tulee normiarvo, muut jää vähän kyllä vajaaksi. Mutta ei kuitenkaan niin huono kuin lääkärin vastaanotolla. Positiivista.

Hoidon kustannukset:

  • erikoislääkärin (keuhko) vastaanotto, 30 min:      61e (oma vastuuosuus)
  • eosinofiilit/ verikoe:                                                     12 + e (ei Kela-korvausta)
  • Pef-mittari laina/ pantti:                                              35e (palautetaan kun laite annetaan takaisin)
  • spirometri + typpi…. testaus                                      runsaat 80e (oma vastuu, koko hinta n. 160e)
  • erikoislääkärin vast.otto (tulokset), 30 min             61e

Spirometri kaksi kertaa halvempi kuin luulin. Siitä huolimatta – hyvästit tarvitsemani uusi rannekello ja haaveilemani käsintehty seinävaate ”Kaupunkikissat” käsityöläisten kaupasta. ”Vaihto” ei tietenkään harmita oikeasti, koska terveys on aina kuitenkin numero yksi kuluissakin! Positiivista on se,että tietää vaivan, on erikoislääkäreitä, joille mennä, ja budjettikin sen sallii.

Positiivista ei kuitenkaan ole, jos tämä johtaa uuteen kunnon tautiin ja lääkitykseen. Refluksitauti sai olla edelleenkin se ainoa huolenaihe terveyspuolella. No, sitä mietitään sitten tulevaisuudessa – nyt viikonloppuna ensisijaisena tavoitteena on selviytyä ilman kohtauksia (viimeiset 2 kohtausta olivat 2 päivää sitten).

Ja nyt puhalteleen!

 

 

(Kuva: Microsoft)

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Lonely Rider ei seuraa kaipaa

Tämähän ei olisi blogi eikä mikään, jos ei muutamaa sanasta tuosta vaateshoppailusta virkkoisi.

Ei voi missään muotoa meikäläistä himoshoppajaaksi sanoa. Lonely rider – kierrokset parhaita ostamisen kannalta- ei siis makutuomareita mukaan. Mies puhisee jo siinä vaiheessa kärsimättömyyttä, kun edes lähestyn sovituskoppia. Kokeiltu on, ei toimi. Ystävien kanssa nähdään muissa kuvioissa.

Stockmannin Hullut päivät jää välistä mutta juhannuksen jälkeiset alet tulee koluttua lävitse. Ja olennaisesti kahvilaan poikkeaminen ”ruokaa mahassa, parempi mieli” – tyyliin kuuluu asiaan:-) Joskus tosin se välipala (muka ns refluksiystävällinenkin) on tarkoittanut sitten vaatteiden oston loppua, koska ylösnousu on iskenyt päälle voimakkaasti ja on ollut pakko lähteä kotiin.

Luulin jo, että selviän kevään ilman juhlia – ja niihin useimmiten liittyviä vaateiden ostokierrosta … Kuten arvata saattaa, tiedossa on nyt 2 juhlat. Eikä se viime keväinen asu nyt ole ollenkaan kiva enää. Kas kun olen edes tuollaisen viitsinyt hankkia – näin se mieli muuttuu!

Valmistaudun useamman päivän kiertelyyn mutta yllätys on suuri —  ekasta liikkeestä löytyykin jo sopiva kolttu 🙂 Tummapohjainen tosin – olin ajatellut kesäisempiä värejä.  No, siihen kun pistää nuo valkoiset tykötarpeet, niin eiköhän tuo passaa ihan hyvin! Eikä hintakaan ”närästä”. Toinen asia ovatkin sitten juhlien tarjoilut …

Tulevaisuuden vaateshoppailu saattaa muuten näyttää tältä …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 26/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Blogibongauksia

Huumoria tarvii välillä oikein hakea, jotta noiden hammasvaivojen kanssa jaksaisi. WordPressin blogeja selatessa törmäsin humoristisiin NENin  sarjakuviin 🙂

Eläinsanasto

Mykkänen

A&B

Ja tässä tykitystä (usein suomi-ruotsiakselilla) korkeakoulun ruotsinopettajalta mm. ”potilaiden pallottelupeli”, ”sukkahousujen saatanallisuus” ja ”tätäkö on kestettävä seuraavat 16 vuotta”:

Saukon taivaspaikka



 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 24/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: