RSS

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2011

Pannukakkua ja teatterin avoimet

Syysflunssa on vähän helpottanut, vaikka nokka vielä vähän tuhiseekin. Refluksirintamalla sitä tavallista eli lääkitystä, ruokavaliota, äänen säästöä ym ym. Astmalääke pitää edelleen äänen käheänä.

Iltapäivällä väsäsin pellillisen ”Maailman parasta pannukakkua”. Ensimmäistä kertaa vuosikausiin, kun meillä valinta menee useimmiten lättyjen puolelle. Tämä versio (vaniljakstiketta taikinaan mukaan) maistui todella herkulliselta lämpöisenä ja hävisi melko nopeasti illan aikana 🙂 !

Illemmalla oli teatterilla avoimet harjoitukset, jossa yleisö sai pienen vilauksen tulevasta näytelmästä. Tupa ei ollut tällä kertaa niin täpötäynnä kuin aikaisemmin. Toisen näytelmän avoimet olivat jo elokuun puolella, joten se saattoi hieman myös vaikuttaa.

Näytelmän rakentumista on aina mielenkiintoista katsoa. Valmis kappale vaatii uskomattoman paljon työtä ja harjoittelua.

Harkoissa alussa oli taas vähän kankeaa mutta loppua kohden näyttämöllä tilanne kaikin puolin ”lämpesi”. Näyttelijät panivat parastaan yleisön edessä. Pokka petti vain muutamassa hauskassa kohdassa 🙂  Visuaalinen loppusilaus tulee tietenkin vielä valaistuksesta ja rooliasuista mutta ne sitten kenraaleissa.

Näytelmä (musiikkikomedia) on tällä kertaa 1960 – luvulle sijoittuva Markku Pölösen ”Onnen maa”, jossa pääsankari  Tenho (Matti Hakulinen) saapuu kesällä rehvakkaasti kotiseudulleen tuppukylään Pohjois-Karjalaan. Muistojen Onnenmaassa on kuitenkin moni asia muuttunut eikä kaupunkilaisjannu enää vanhoihin kuvioihin niin helposti sopeudukaan… Ohjaajana toimii Anna-Maria Klintrup.

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 28/09/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset, refluksitauti

 

Avainsanat: ,

Tänään huilitaan!

Lyhyestä virsi kaunis vai miten se nyt menikään … Tänään ramasee ja laiskotuttaa – joten takaisin vaakatasoon keräämään voimia :-)!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 25/09/2011 Kategoria/t: Otteita uutisista

 

Avainsanat: ,

26 kappaletta satelliittia

Upeannäköisiä revontulia syyskuussa kiertoradalta Madagaskarilta Australian suuntaan (siirtymäaika todellisuudessa runsaat 20 min)! Kyllä näitä katsellessa maalliset vaivat tuntuu pienemmiltä… Eikä se videon upotus nyt vaan onnistu 8. kerran jälkeen, joten käytän Youtuben videota (ja näyttääpä tämä olevan myös uutisissakin eri puolilla). Mitä? Seuraako joku muukin NASAA ja kansainvälisen avaruusaseman sivuja ;-)??  Sieltä löytyy myös monia muita upeita videoita rakkaasta Telluksestamme .. .

Tänään maailman katseet (ja kamerat) suuntautuvat muutenkin tuonne ylöspäin! Maata kiertää mieletön määrä avaruusromua ja jätettä, joka vaikeuttaa törmäilyllään nyt jo sitten muuta ”avaruusliikennettä” ja tippuessaan tietenkin vähän myös maan elämänmenoa. No, eipä tämänkään koskaan uskonut olevan ongelma! Tulevatko siis tulevaisuuden ”säätiedotukset” sisältämään UV -säteilymäärän tiedotusten lisäksi varoitukset potentiaalisesta avaruusromusateesta…hmmm.

Tänään on tulossa alas radalta 20 vuotta avaruudessa ollut kuuden tonnin satelliitin mötikkä, bussin kokoluokkaa oleva UARS (Upper Atmosphere Research Satellite), joka putoaa ihan omia aikojaan hallitsemattomasti tässä vaiheessa  … onneksi palaa ilmakehässä niin, että Maahan saapunee analyysin mukaan perjantain ja lauantain välillä (heitto voi olla melkoinen) alle 30 kappaleena …. yli 100 kilon painoisia paloja 800 kilometrin alueelle. Varsinainen putoamispaikka onkin sitten vähän enemmän hämärän peitossa  … hmm. Huomenna on netti täynnä kuvamateriaalia – toivottavasti tietenkin veteen osumisista!

Ei tässä syksyflunssan kourissa tuhistessa muuta voi kuin raahautua hakemaan uusi Nessu ja seurata lähestymistä niin kuin varmaan myös puoli maailmaa lähempänä tekee … 

Satelliitin sijainti  esim. täältä  (WolframAlpha) tai  vaihtoehtoisesti satelliittipaikannin – sivustolta

NASA:n omien sivujen tiedotteet

Meteoriitti-sivusto

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 23/09/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat:

Katutaidetta: Solmiot aidassa

Pojat, juhlat on sitten juhlittu!

Täällä Tampereella ollaan kovia ripusteleen tekstiilejä ympäriinsä … perinteisen tekstiilikaupungin perujako?

Kun viime kevään taideinstallaatio ”tumput/hanskat Finlaysonin palatsin aidassa” on kesän aikana poistettu, Tampereen plikka törmäsi kävelylenkillänsä vastaavanlaiseen installaatioon Pyynikin suunnalla Kaakinmaalla musiikkiopiston takana.

Tällä kertaa solmioita  …. vieressä taitaa olla A-killan kokoontumispaikka eli sen pohjalta mieleen pukkaa nimeä ”Kravatit naulaan” tai ”Juhlat on juhlittu” …

Punaiset parkettien partaveitset – meillä oli vientiä!

Todellisen herrasmiehen valinta.

Ripaus taikuutta …

Flower power boys – 94

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 22/09/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , ,

Kinuskikissa & melkein TM- testivoittaja

Ruoanlaitto sentään sujuu vielä ilman ääntäkin.

Syyskuussa alkaa vähitelle hinku selailla ruokaohjeita ja kokeilla jotakin uutta. Tilannetta tarttee käyttää heti hyväksi, sillä innolla on taipumus hiipua pikaisesti … Syttyäkseen taas sitten ennen joulua. Tulokset näistä kokeiluista? No jaa, se onkin sitten toinen tarina …;-)

Blogien maailmasta löytyy vaikka millaisia ruokasivuja. Kaikkiahan ei voi tietenkään kokeilla ruokarajoitusten kanssa ihan sellaisenaan mutta joitakin kuitenkin. Ja ne kuvat .. 🙂

Mm. näissä olen piipahdellut tässä muutana viikkona – etsiminen on vielä täysin kesken, joten näitä kyllä löytyy jokaiseen makuun (jokaisella sivulla oma blogilista vielä päälle!):

Lohikeikkauskakkua ja vadelmaleivoksia ajattelin tehdä. Mistäs me saataisiin vieraita niitä maistelemaan? Hieman haparoiva ja usein kovinkin joustava 😉  painonhallintaprojektimme ei oikein tykätä hyvää, jos me ne miehen kanssa kaksistaan vain vedellään. Kuten ei tietenkään myöskään se alasulkijareppana, joka on sanonut yya – sopimuksensa silloin 6 vuotta sitten irti. Tai siis paineethan on ihan ok (sulkija tiivis) mutta ne kuuluisat TLESR:t eli tahattomat aukeamiset (kuten suurimmalla osalla refluksikoista) aiheuttaa ne ongelmakuviot  … 😦

Btw, meikäläisellähän on myös kyökin puolella nyt uusi ”vempain” —  tehosekoitin :-)! Laite on tarpeeksi pieni pöytätasolla säilytykseen ja tarpeeksi iso yhden/kahden smoothie – annoksen tekoon. Aikaisempi rohjake siirtynee vanhemmille. Eihän tämä uusi vempain nyt mikään kallis James  Oliver – versio tai TM – testivoittaja ole mutta passaa vallan hyvin päiväkäyttöön meille.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 20/09/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Kuppi köyhän miehen teetä

Nälkäpäiväkeräys torstaina ja tänään alkoi melkoisen hyvällä säällä, mitä nyt vähän tiputteli aina välillä. Runsaat viitisen sataa euroa on ihan ok tulos. Keräys sujui melko rauhallisesti; pari ystävää, paljon tuttuja ja mukavia ihmisiä. Muutama paikan kysyjä ja yksi puhelias ystävällinen alkoholisti. Vain yksi puoli aggressiivinen sekopää hokemassa ”Maria, Neitsyt Maria, Neitsyt, Neitsyt” ja tekemässä ristin merkkiä n. 20 sentin päässä kasvoista.

Tuntien seisoskelun jälkeen maistuu kuppi jotain lämmintä, vähän syötävää ja jalat ylös rahille. Refluksitaudin myötä kahvi on jäänyt kuten myös useimmiten teetkin. Mutta onneksi on edes hopeateetä!

Kuumaa vettä, oman maun mukaan tilkkanen maitoa ja inasen hunajaa. Kauppahallista ostettu tuoretta vaaleahkoa leipää ja juustoa. Iltapäivän välipala on valmis!

Sopii muuten nuoremmille kuin vanhemmillekin. No ehkä ei ihan vauvoille, kun hunajaa kuitenkin mukana. Mummulla tätä oli tapana juoda joskus ja meillä kotonakin sitä äiti joskus laittoi.

Varsinaista alkuperää en tiedä mutta kyllä tätä ”tea anglaisia” juotiin jo 1800-luvun alkupuolella. Ainakin Britanniassa yläluokkaisiin lastenkammareihin se eksyi vanhempien kanssa vietetyn teehetken kautta. Siitäpä kai sen yksi englanninkielinen nimikin ”nursery tea” tulee. Laura Ingalls Wilder ”Pieni talo preerialla” kuulemma sitä lipiteltiin – lapsena kirjat tuli kyllä luettua mutta ihan tätä en kuitenkaan tarinoista muista.

Suomessa hopeateellä on ollut myös hieman ”laajennettu” merkitys kieltolain aikaan 1919 – 29. Sitä pystyi tilaamaan jopa toisissa ravintoloissakin –  mutta eteen tuotiin annos ”kovaa teetä” eli puolet 96% pirtua ja puolet teetä! Huh huh, melkoinen sekoitus!

Btw, sitä vahvan hopeateen toista osasta imeytettiin noina aikoina jopa limppuihinkin. Taisi siinä käydä perjantaisin nk. leipäkauppiaalla vilinä! Vilkaisen omaa rievän siivuani – se ei kyllä ole tällaista kostutusta selvästikään kuullut eikä nähnyt …

Nyt nauttimaan :-)!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 16/09/2011 Kategoria/t: Otteita uutisista

 

Avainsanat:

Ei muuta kuin keräämään!

Afrikan valtava nälänhätä avautuu silmien eteen voimakkaasti kuvien kautta. Mieleeni muistuu eräs Eeva Kilven runoista:

Minä varasin teetä ja monta voileipää,

asetuin television ääreen ja ajattelin: ”Pitkästä aikaa.”

Ja sieltä tuli nälkään näkeviä etiopialaisia,

luuta ja nahkaa, silmät suurina, elossa,

ja täynnä kärpäsiä, lapsia jotka olivat kuolleet

kauniit silmät auki, yhä kysyen

Ja lääkäri nosti riippuvaa käsivartta ja sanoi:

”Hän ei enää selviä” ja venytti nahkaa kylkiluitten

päältä sanoen: ”Tämä tulee selviämään sairaalasta ja kuolemaan tuolla ulkona.”

Koskaan ei ole niin tiukkaa taloudellisesti tai kyyninen mieli etteikö rahaa lahjoitukseen löytyisi. Useimmiten myös aikaa – keräyslipas odottaa. Huomenna torstaista lauantaihin järjestetään kolmipäiväinen Punaisen Ristin Nälkäpäivä – keräys jälleen kerran, johon kahtena päivänä menen keräämään … Idea on alunperin täältä Hämeen piiristä lähtöisin, joten perinteet velvoittavat. Toivottavasti lippaat täyttyvät 🙂

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 14/09/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,