RSS

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2012

Alkukirjainhaaste: NU


                                               Nämä numerot taisi kaivertaa itse arkkitehti Federley …


                                                              Aitolahden vanha kirkko
Muita NU – kuvia täältä!

 
10 kommenttia

Kirjoittanut : 28/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat:

Takaisin mikrokosmokseen

Takaisin mikrokosmokseen eli omaan kotiin.

Laivani on päässyt talven ahtojäistä eroon ja kääntynyt selvästikin vähitellen kevättä kohti! Tammikuun loppu – helmikuu  on aina sellaista pysähtyneisyyden aikaa.

Mielenkiinto kotikoloa kohtaan nostaa taas päätään.

Eteisen käytävälle kauan lojuneet joulukoristelaatikot (kyllä, luit aivan oikein!) saavat nyt vihdoinkin kyytiä. Ja se viimeinenkin valokranssi keittiön ikkunasta laitetaan naftaliin odottamaan seuraava joulua. Jouluihmisen kommentti: enää n. 10 kuukautta :-)!

Ekat kevätkukat on tullut kanssa taloon. Kylmään ikkunapäätyyn yhdistelmäruukku hyasintinteista, narsisseista, iiriksistä ja jostain. Komeannäköinen ja maksoikin vain n. 14e siitä Sokoksen viereisestä kukkakaupasta.  Keltaiset tulppaanit venyttelee itseään olkkarin pöydällä.

Tänään haen uudet verhot kangaskaupasta Tullintorilta. French countryside – tyylistä väriskaalaa ja kuviota. Tuskin maltan odottaa, että saan ne. Ja taitaa tulla ripaus fransmannien kopiokamaa muuallekin? Keittiössä uutuushankintana Kauppahallista kevyt pieni 2 -kerroksinen metallihylly, johon silmä osuu heti, kun keittiöön tulee. Hiano :-)!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 28/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Mielihyvää

Sain tällä viikolla kivan haasteen Kuwaitin kaunottarelta  – miten ihana bloginimi – tahtoo kanssa tuollaisen! Ja tahtois kanssa olla kovasti maailmalla ulkosuomalaisena… Kiitos mukavasta yllätyksestä!

Haasteena oli listata vähintään 10 asiaa, jotka tuottavat hyvää mieltä (jos haaste tulee toista kertaa, niin ainakin 5 lisää!). Tuosta vaan, ei missään tietyssä järjestyksessä.

Sen jälkeen haaste lähetetään eteenpäin 5 uudelle bloggaajalle. Kerro heille, että he ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi. Linkit blogeihin mukaan, jos julkisia.

Laitan sanallisena vaikka kuvatakin tekisi mieli. Tässäpä näitä, mitä nyt tällä hetkellä tulee mieleen:

1. Ulkona lumipyryä vaakatasossa, minä sisällä lämpöisessä kodissa villasukat jalassa kirjoittamassa koneella ikkunan ääressä.

2. Yllätyssoitto ystävältä: ”Lähtisitkö …?”

3. Valokuvien ottaminen, katselu, valokuvakirjojen tekeminen matkoista. Valokuvahaasteet. Ja tämä kaikki siis ihan pelkällä digitaalikameralla. Viittä vaille ostamassa (hämäläisenä siis ehkä 2013) vihdoinkin sitä järjestelmäkameraa.

4. Raskaan työpäivän jälkeen miehen järjestämä pieni yllätys 🙂

5.  Samanhenkisen ystävän kanssa maailmanparantaminen. Ja lasillinen kuoharia. Ehkä toinenkin.

6. Lämmin toskanalaisilta ja auringonlasku kesäiltana. Ympäristö täynnä historiaa huokuvia vanhoja rakennuksia jne. Pohjois – Italia.

7. Kukaan ei ole käynyt kaupassa eikä jääkaapista löydy yhtään mitään hyvää syötävää. Kun avaat oven, huomaatkin, että siellä on sittenkin jotain mieluista syötävää!

8. Kun syöty ruoka pysyy normaalisti siellä missä pitäisikin eikä aiheuta oireita.

9. Kun henkilöetsinnässä kuulee radiopuhelimesta viestin ”löydetty”.

10.  Kirpputorit, vanhojen esineiden myyntiliikkeet. Jokaisella tavaralla on oma tarinansa …

11. Äänityöpäivä/projekti/suoritus, jonka jälkeen refluksikurkkuun ei tule mitään fyysisiä kipuja ym.

12. Vanhat suomalaiset kartanot. Pari uutta per kesä olisi kiva.

13. Punainen Risti. ”Ristiläisyys”. Pienistä puroista kasvaa mahtava virta. Erilaisia aktiviteeteja vuosien varrella. Kohta taas vuorossa ulkomaille lähtevät ja koulutusta keskellä metsää.

.. ja monia muita, mitä ei nyt saa mieleen!

Sitten se vaikein eli kelle tämän voisi lähettää … Tampereen plikka kokeilee onneaan 🙂 ja lähettää sen seuraaville:

Ruostetta ja rakkautta (Tampereen likkoja kanssa)
Kulkukatin kirjeitä (Tampere rules mutta tällä kertaa Italiassa)
Käsityöt ja chili
Pyllerö pulputtaa

Pappilan elämää

(Peikkokukkulalla Chilen taivaan alla taisi saada jo haasteen muualta, joten enpä pommita tuplana …)

 
5 kommenttia

Kirjoittanut : 25/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Loppusinetti

Joskus nuo henkilöetsinnät ei valitettavasti pääty hyvin. Omaisten kannalta on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että jotain löytyy. Pahin on tilanne, kun henkilö häviää kuin tuhka tuuleen.

Tänään lehdistössä oli uutinen liittyen viime kesän lopulla tapahtuneen nuoren tytön katoamiseen ja hukkumiseen Tampereella. Tutkinnassa todettiin hänen hukkuneen illanvieton jälkeen kyseiseen lampeen. Päätös on sitten loppusinetti tälle asialle viralliselta puolelta.

Muistan päiväkausien etsinnät. Niin pitkiä päiviä näissä hommissa en ole koskaan tehnyt. Ja tuskin toista tämän kokoluokan rankkaa etsintää tulekaan tällä seudulla.

Mieleen tulee vielä väläyksiä fyysisesti etsittävästä alueesta, mielettömästä rämpimisestä, onkaloista, pitkistä liukumisista, hankalasta aluskasvillisuudesta. Korvaan ulottuvia nokkosia. Keskusteluita. Huoltotaukoja. Kaatunut skootteri tuttuni talon edessä. Puskissa kyttääviä epämääräisiä kuvaajia. Ei sitten kertakaikkiaan mitään. Kiinalaisen naisen murha Hervannassa.

Ruumiin löytyminen. Omaisten ja poliisin kiitos. Purku.

RIP.

Virtuaalikynttilän kävin vielä sytyttämässä täällä:  http://www.sytytakynttila.fi/

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 22/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Re……. päivin öin!

Alkukirjainhaasteessa RE – alkukirjaimet  … no, johan sattui sitten sopivat kirjaimet REfluksitautia sairastavalle! Sai jäädä rempallaan oleva lato ja remontissa oleva Huokausten silta Venetsiassa väliin.

1 x Refluksikko (laryngofaryngeaalinen, ei-erosiivinen muoto) –>
Refluksikurkku –>
Refluksisivusto –>
Reippaasti refluksikkoja –>
Refluksiyhteisö –>
Refluksiyhdistys (Euroopan ensimmäinen, maailman toinen)??

Tuolta se Suomen Refluksin –  refluksisivusto näytti kuukautta ennen julkaisua lokakuussa 2009. Lukuisia työtunteja; viime kuussa 16 000 käyntiä; kolmas vertaistukikokous keväällä. Tästä se lähtee 🙂 Nykyään näyttää tältä

Muita RE – kuvia löytyy täältä.

 
6 kommenttia

Kirjoittanut : 21/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Puoli metriä ilmassa

Herran jestas sentään mikä sosiaalinen pulinapoksi minusta kuoriutuukaan hammaslääkärin jälkeen!

Hoidot on aloitettu taas ja tämä oli kolmas käyntikerta. Heti hampun jälkeen suuntasin kävelylle ihastelemaan keväistä ilmaa. Ja tietenkin leijuin puoli metriä ilmassa, kun käynti on takana.

Rakastan koko maailmaa ja kaikkea sen ensimmäisen tunnin aikana!!!

Puolen tunnin kävelyn sijasta vierähtikin kaksi tuntia. Useampia vastaantulijoita ja kanssakävelijöitä, joidenka kanssa päivitetiin ilmaa, ruokareseptejä, elämänmenoa ja Tampereen arkkitehtuuria. Juttu luisti hyväntuulisena. Aivan ihanaa jutella ihmisten kanssa ja kuulla heidän elämästään jotakin.

Voi, kun tämän tuntee vois pullottaa ja tarpeen vaatiessa sitten nauttia 🙂

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 21/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat:

Uutisia Antarktikselta

Joskus tarvii katsoa jotakin muuta kuin Näsijärveä ja meidän lumikinoksia …

Antartiksella alkaa taas huima talvi lähestyä ja porukkaa pukkaa takaisin ”sivistyksen” pariin. Kuinka tämä aika meni näin nopeasti – juurihan minä kesän alkamisesta kirjoitin. Se oli itse asiassa jo marraskuun alussa!! Time flies. Ja ne vanha turinat löytyy täältä.

Viime viikolla tuli sitten vihdoinkin niitä odotettuja historiallisia uutisia – ja juuri ennen kuin talvi pukkaa päälle. Runsaan kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen venäläistutkijaryhmä sai vihdoinkin porattua reiän jään läpi Vostok – järvelle, joka on suurin Antartiksen yli 100 järvestä. Alan ihmisten joukossa tämä on yhtä innostavaa kuin vieraalle planeetalle pääsy!!

Vostok – järveen törmättiin vihdoin n. 3,8 km syvyydessä. Järvi, joka epäillään pysyv’än nestemäisenä maan lämmön ja paineen avulla, on v-a-l-t-a-v-a-n kokoinen (yli 250 km x 48 km). Se ei ole ollut kosketuksissa ulkomaailmaan 14 -34 miljoonaan vuoteen! Ja sellaisena se myös porauksesta huolimatta yritetään pitää vuosikausia suunnitelluin menetelmin.

Fisujahan siellä nyt ei tule kyllä vastaan mutta mikroskoopin alaista näihin olosuhteihin sopeutunutta elämää siellä epäillään olevan. Lisätutkimukset seuraavina vuosina paljastaa sitten ehkä tämän. Tällaisen elämänmuodon löytyminen voisi myös tarkoittaa mahdollisesti Maan ulkopuolista elämää esim vastaavanlaisissa järvissä Marsissa tai Jupiterin kuussa. Vau. Oli niin tai näin – joka tapauksessa alue tarjoaa lisää tietoa ja historiaa ilmakehän koostumuksesta, lämpiämisistä, kylmentymisistä.

Tutkijat käsissään reiästä porattu jäätä, joka otetaan talteen tutkittavaksi.

Ensi kesänä (joulukuussa 2012) pioneeritutkimus sitten jatkuu. Tahtia vauhdittaa silloin myös uusi brittiyritys (!) porata Ellworth – järvellä samanlaista ”kilpailevaa” reikää. Mielenkiintoista seurata mitä tapahtuu.

Vasta toukokuussa 2013 kaikki näytteet sitten lipuvat Suomen ohitse kohta Pietaria, jossa venäläinen päätutkimuskeskus sijaitsee.

Kuvat: US National Scientific Foundation, 7.2.2012, Sowers, Todd, Columbia University, Palisades, NY. (Wikimedia Commons).

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 17/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat:

Valmiina LÄhtöön


Lähtö lähellä??

Koskaan ei tiedä, koska seuraava lähtö etsintään yms. taas tulee. Pikainen hälytyssoitto, 15 – 20 minuuttia täysvalmiuteen ja sitten menoksi. Reppu odottaa aina pakattuna eteisessä … joko lähdetään?


Tämä oli siis vastaus tämän viikon Alkukirjainhaasteeseen nro 51 (LÄ-).
Paas kattoen vähän muidenkin LÄ – kuvia 🙂

 
9 kommenttia

Kirjoittanut : 15/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat:

Lerpusta tikkuun

Arvaakaapa mitä?

Meikäplikka kävi ostamassa muistitikun. Ja se on sitten ihka ensimmäisen oma sellainen, kun en ole joutunut töitä ym paljon kuljettelemaan paikasta toiseen. Valkoinen 8 GB irtosi n. 14 eurolla.

Siitä tulee mieleen väkisinkin teknisten vempainten kehittyminen ja miten äkkiä tiettyihin asioihin tottuu. Aikaisemmin ajattelin aina, kuinka paljon teknistä kehitystä isovanhemmat ovatkaan nähneet. Ja vanhemmatkin. Omalta osalta se ei tuntunut niin paljolta. Mutta ….

Olen kuitenkin sitä ikäpolvea (vuosimallia -67), joka on vielä käyttänyt kirjoituskonetta. Ei edes sellaista perusmallia vaan sähköistä edistyksellistä semmoista, jossa oli yhden rivin näyttö. Että oikein yhden rivin näyttö 🙂 ! Se oli sitten upea laite vielä 20 vuotta sitten opiskelijoiden keskuudessa. Ja sekin oli lainassa ystävältäni yliopistolta. Tosin esseet sai tuohon aikaan palauttaa vielä käsin kirjoitettuna.

Samoihin aikoihin hankin tietokoneen näköisen tekstinkäsittelylaitteen (!) tuhannella markalla, joka oli suht iso summa opiskelijalle. Toimittaja – kämppiskin innostui ja osti samanlaisen. Hirveänkokoinen alkeellinen romu mutta kyllä sillä tekstiä irtosi pari vuotta 🙂

Yliopistolla alkoi koneiden käyttö ja määrä lisääntymään vähitellen. Hankala ATK:n peruskurssi tuli käytyä, jossa piti muistaa vaikka mitä komentoja. Nykyään on helppoa kun vaan voi klikkailla!

Omassa opiskelijaporukassa olin toinen, joka alkoi käyttämään sähköpostia 90-luvun alkupuolella. Kellään muulla sitä ei ollut, joten ei ollut kuin yksi henkilö, jolle kirjoitella. Muistan, kuinka selitin Internetiä ja sen kaikkia mahdollisuuksia muille. Kaverit puistelivat päätään, naureskelivat  ja pitivät ihan tekniikkaan hurahtaneena. Sähköposti – ilmiö laajeni heti, kun huomasivat, että näinhän voi kätevästi pitää yhteyttä Hervannan Teknillisen korkeakoulun poikiin  (jotka hekään eivät meiliä ihan hirveästi tuolloin olleet vielä käyttäneet) 🙂

Muutaman lerpun ja korpun olen säästänyt muistona noilta ajoilta. Korppua muistan kyllä käytetyn työelämän puolella vielä 2004 tai siinä main.

Ai niin, ostinhan minä jossakin vaiheessa pilkkahintaan ensimmäisen tietokoneenkin sieltä yliopiston poistomyynnistä. Iso rotisko sekin, joka vei hirveästi tilaa. Nyt on näppärä kannettava edessä pöydällä. Tuoreempi malli tästä on kyllä jo kevyempi ja sirompi. IPadia käytin viime kesänä mutta sitä tuskin tänne meille tulee.

Mikähän on seuraava askel??

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 14/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Tutkimuksen puolesta

Kannatan täysillä tutkimustyötä. Melkeinpä mihin tahansa alaan liittyen. Sekä tekijänä, tutkittavana ja lukijana. Tutkimusmaailma sinänsä on erittäin tuttua.

Lääketieteellisellä puolella on tietenkin aina välillä turhauttavaa, kun mitään erikoista läpimurtoa  ei tule. Tai tutkimukset vahvistavat sitä yhtä vanhaa yhä edelleen. Haastavista teorioista ei vielä tiedä mikä nousee tulevaisuudessa sieltä muiden joukosta uudeksi linjaksi. Uskon kuitenkin lujasti siihen, että tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoito.

No, onhan siellä tietenkin laadullisesti huonoja joukossa ja tutkittavien määrä pieni mutta sen takia ei kannata ihan kokonaan tutkimuksen tarjoamia ideoita haudata. Tai tuhahdella halveksivasti ja väheksyvästi kuten jotkut tekevät – jättäen täysin kommentoimatta mitä tutkimuksessa oli positiivista.

Pubmed tarjoaa oivan mahdollisuuden kahlata lävitse refluksitautiinkiin liittyviä abstrakteja, joista osaan voi tutustua sitten tarkemmin kokonaisena, jos niin haluaa ja mahdollisuuksia siihen on. Jos lukumahdollisuutta ei ole muuta kautta, yksittäinen artikkeli maksaa melkoisesti (esim. n. 20e ylöspäin), joten kannattaa valita vain harvat ja valitut, mitä todella haluaa lukea. Jos niitä käyttää uutisjuttujen kirjoittamiseen kuten minä, aina voi tietenkin miettiä, onko pienen prosenttiluvun kaivaminen ja kohtuuton maksaminen sitttenkään niin keskeistä keskivertolukijalle. Samalla summalla saa muuten varattua tilan vertaistukikokousta varten!

Harmi, että Suomessa ei refluksirintamalla tehdä mitään isompaa tutkimusta. Rahoituksen puutehan siinä suurimpana tekijänä varmaankin on. Perustutkimukset esiintyvyydestäkin ovat vanhentuneita (prosentit muistaakseni lähes 20 vuotta sitten saatu).

Itsellä on tietenkin hinku tehdä kattavia kyselyitä ja selvitystä siitä ja tästä liittyen refluksitautiin. Se olisi kuitenkin melkoisen mittava projekti, johon tarvisi yhteistyötä eri tahoilta. Pientä tutkimuskyselyä voisi toki tehdä refluksisivuston käyttäjille jossakin vaiheessa.

Salaa haaveilen, että meidät äkkäisi jenkkityylisesti rikas motivoitunut hyväntekijä, joka hyväsydämisesti rahoittaisi toimintaa. Niin sivustoa, tiedotusta, luentoja, sopeutumiskursseja, muuta vertaistukitoimintaa, tutkimustyötä. Upeata olisi joskus saada myös fyysinen toimipaikka tällaiselle Refluksikeskukselle/klinikalle/yhdistykselle. Ja kun itsellä refluksi syö tehokkaasti tuota leivän tuloa pöytään, niin tämä organisaatiohan tietenkin tarjoaisi minulle uuden työpaikan – ja vieläpä kohtuupalkkaisen sellaisen!! No, ehkä tämä sitten seuraavasssa elämässä 😉 😉

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 12/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,