RSS

Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2012

Viitta loppusuoralla

Keskiaikapukua on väsätty jo muutama viikko taka-alalla.

Keskiaikaisen viitan tein voimakkaan värisestä huovutetusta villasta, jonka löysin Eurokangaan pöydiltä. Värivalikoima ei kaikkein parhaimmasta päästä ollut näin kesäaikana mutta menihän tuo kai keskiaikaväreihin vielä.

Suorakaiteen muotoinen viitta on lev. 140 cm ja pit. 120 cm. Koristenauha kiertää kahta sivua – eli yhteensä lähes 5m käsin ompelemista. Ja minähän en siis ole käsityöihmisiä ollenkaan.

Etuosaan tässä vaiheessa tulevat hopeanväriset pikkusoljet. Iso Kalevalan hopeasolki on kiinnitetty koristeeksi vasemmalle. Seuraavalla kerralla kokeilen puoliympyräviittaa, joka tietenkin istuu asteen verran paremmin päälle. Kovin tämä muinaispuvun viitalta näyttää.

Syksypuolella ajattelin kirjailla jotakin rintamukseen tai tehdä hapsutusta alareunaan taakse. Hapsutuksen ajanmukaisuus tarvii vielä tarkistaa. Vyöltä riippuvaan pussukkaan aion tehdä pari kirkkaanväristä tupsua – enemmin tai myöhemmin.

Eikun takaisin ompelemaan!

Jatkoa seuraa …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 31/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat:

Aika jylinät

Klo 2.57 sunnuntain ja maanantain välinen yö.

Melkoinen ukkonen ja salamointi päällä. Jatkunut jo lähes kaksi tuntia eikä loppua tunnu näkyvän!

Parhaimmillaan laskin noin 25 salamaa minuutissa. Onneksi vain pieni osa maasalamia. En ole koskaan nähnyt näin monta.

En ole ainoa salamia tuijotteleva, ihmishahmoja näkyy monilla parvekkeilla. Mies yrittää nukkua mutta eihän siitä mitään tässä valomäärässä ja metelissä tule. Salamat on välillä niin lähellä ja voimakkaita, että mietin, missä aurinkolasini ovat.

Kerrostalosta on hyvä katsella luonnonvoimia, kun ei tarvi oman turvallisuuden puolesta pelätä. Palokunnalle taitaa tulla kiireinen vuoro … parvekkeen alta on suhahtanut nyt kaksi autoa – harvinaisesti kylläkin hiljaisena eikä pillit päällä kuten tavallista. Toiselta kadulta sammuivat kaikki katulamput.

Sade alkaa välillä yllättäen ja piiskaa tuulessa lujaa ylimmän kerroksen kotimme kattoa ja peltisiä ikkunalautoja.

Josko kohta ukkosmyrsky alkaisi hiljenemään ??

 

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 30/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Hautajaispäivänä

Hautajaispäivän konkreettisia mietteitä …

Aamulla mielen pohjalla häivähti sekunniksi ajatus onkohan musta-harmaa ohut hautajaismekkoni mustan pitkän bleiserin kanssa sopiva mummun hautajaisiin vai ei. Totesin edelleen mustien sukkahousujen ja mustan pitkän bleiserin synkentävän vaikutelmaa lupaavasti. Maskara jäi tietenkin laittamatta.

Sekunniksi kapinoin suomalaisten hautajaistyyliä vastaan ja kaipasin irlantilaistyylisiä muistelojuhlia tänne meillekin. Menisi siinä ne ruumiinvalvojaisetkin samaan syssyyn minun puolesta ja samalla näkisi jo surevat läheiset ja ystävät. Verhot kiinni, peilit peittoon ja ruumis yhteen huoneeseen hyvästeltäväksi.

Alkajaisiksi aamulla haettiin kaunis punainen ruusuhautakimppu kukkakaupasta ja lähdettiin ajamaan kohti kirkkoa, jossa mummon hautajaiset pidettiin heti aamusta. Ilma oli onneksi aurinkoinen, joten sadetta ei tarvinnut enää pelätä. Kukkien hakeminen sujui tällä kertaa ilman kyyneliä – värssyn valitseminen (tai lukeminen) on takuuvarma ”hanojen aukaisija” oli kyseessä kuka tahansa. Senpä takia meillä olikin vain yksinkertainen ”… muistaen”.

Puoli tuntia aikaisemmin hautuumaalla, joten katselimme vanhoja hautoja. Isäntä tämäytti päänsä kuvassa olevaan isoon vanhaan korkeaan ristiin niin että sai melkoisen kuhmun. Tk olisi ollut lähellä, jos isompaa haaveria olisi sattunut. Kirkkoväellä olisi kaikista sattumista vuosien varrella taatusti paljon kerrottavaa.

Parisenkymmentä henkilöä kertyi ilahduttavasti saattojoukkoon. Lähes kaikki sukulaisia samalta kyläraitilta. Kymmeneltä alkoivat sanomakellot soida – ja ne soivatkin todella pitkään. 7 minuuttia. Kuuntelimme ne kirkon edessä. Koko hautajaistilaisuus pidettiin ulkoilmassa, joka on todella mielestäni kesällä todella hieno idea.

Mukava pappi. Välillä oltiin kuivin silmin, välillä väännettiin itkua. Niinkuin aina. Surullistahan se poismeno toki on mutta elinvuosia ehti kertyä onneksi jo paljon. Niin monia toivoisi itsellekin.

Me lapsenlapset heitimme arkun päälle ruusut. Haudanvieruslaudat heiluivat jalkojen alla niin, että jouduin hakemaan tasapainoa! Kannen asettamisen jälkeen kaikki vuorollaan kävivät heittämässä viimeiset hyväiset. Muutama vieraista oli jo itsekin reilusti päälle 80, joten hautajaisia on heillä kuulemma piisannut. Meidän suvun vesoista nuorimmat 17 – 20 vuotiaita mutta he eivät päässeet hautajaisiin. Pappi kuului jossakin vaiheessa myöhemmin kyselevän (hieman ihmetellen?) ettei paikalla ollut (pieniä) lapsia.

Kahvittelu tapahtui mummolassa, jossa oltiinkin sitten alkuiltaan asti. Loppujen lopuksi siitä muodostui sukulaisten kohtaaminen, jossa muisteltiin menneitä, selvitettiin sukulaisuussuhteita ja vaihdettiin yhteystietoja. Hämäläiset hautajaiset sanoi meitin isäntä, kun hautajaiset kestivät runsaat 7 tuntia. Hän kun on tottunut muutaman tunnin tilaisuuksiin. Oli mukava nähdä serkkuja.

Hautajaispäivä ei yleensä ole se surullisin hetki vaan itse kuolinpäivä ja sen lähipäivät. Hautajaisista lähdettiinkin kotiinpäin ihan hyvillä mielin.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 28/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Hulinaviikko

Onpahan ollut hulinaviikko. Koskaan ei ole kaikki isommat juhlat 7 päivän ajalle osunut.

Ekaksi 40-v synttärit, seuraavana päivänä rippijuhlat, viikolla omat synttärit ja mummun hautajaiset, joista kirjoitan lisää joskus myöhemmin. On siis tullut juhlittua!

Jokainen juhla on tuonut omat mietteensä. Mietityksi on tullut myös koskahan on seuraavat vastaavat … Synttärijuhlat liikkuvat seuraavan 5 vuoden sisällä 50/60/70 – vuotisjuhlissa, rippijuhlia yhdet muutaman vuoden päästä ja seuraavat vasta vuonna 2022 kymmenen vuoden päästä (hui mikä vuosiluku). Hautajaisista taas ei koskaan tiedä … edellinen sukupolvi on iältään suurinpirtein 70 – 80 + .

Tänään heräsin klo 7.30, tyyliin ”mihinkä lähetään tänään” 🙂 Ensi viikolla tulee varmaan vieroitusoireita ja tuntuu kovin hiljaiselta.

Ulkona on tällä hetkellä täysi auringonpaiste pilvettömältä taivaalta – siis vihdoinkin kunnon kesäsää, josta tarvii lähteä nauttimaan nyt ulos!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 22/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Blääh – olotila

Tulee kyllä tehtyä ja nähtyä kaikenlaista mutta jotenkin siitä huolimatta tuntuu, että taustavire on vähäsen blaa tai blääh tai miten nyt vaan sen ilmaisisi. Tämä tunne ei kyllä yleensä tule kesäisin, jolloin saa olla ja mennä ja nauttia kaikesta kivasta.

Tulee kyllä tehtyä ja nähtyä paljon kaikenlaista – mutta jotenkin niistä ei nauti niin paljon kuin ”aikaisemmin”. Ja mihinkähän se aikaisemmin sitten viittaa ?? Kesään 2010? Toukokuun alkuun ennen hammaskatastrofia?  Vaiko onko tämä keskikesän blues (kesä= kesä-, heinä- ja elokuu)?

Ei taaskaan kunnon ulkomaanmatkaa, joten ei pääse rentoutumaan eri kulttuuriympäristöön. Ja tulevaisuuskin sen suhteen on epäselvä 😦  Ärsyttävää.

Eri lääkärien parissa sähläilyä ja käyntejä (kuten viime kesänäkin), joka ei kuulu huolivapaaseen kesään. Tällä viikkoa kävin vihdoin ekassa kurkun rasitusmuutoksen kontrollissa. Luulin, että se painaa ja sen jälkeen mieli jotenkin huojentuu – mutta ei. Tilanne kurkussa suht sama kuin viime kerrallakin, joten ei ainakaan huonoja uutisia. Limaa on niissä parissa kohtaa mutta kurkku ei reagoi, joten en onneksi joudu rykimään tai yskimään. Pienenpieni huoli on itsellä taka-alalla, että lima-alueelle kehittyy äänihuuliin jotain. Äänityöläiselle se ei ole hyvä juttu  ollenkaan. Puheterapiakaan ei voi ihmeitä tehdä.

Elokuuta odotan ”innolla” –  hammaslääkäriin tai erikoispuolelle kerta per viikko. Jipii 😦

Nukkuminen on ollut huonoa kahden viikon ajan. Alakerran asunto myytiin valitettavasti vihdoinkin – äänekkäästi huutavat ja itkevät lapset + vauva ovat kai vain uusilla naapureilla eli isovanhemmilla kylässä pitkäaikaisesti?? Jos käy ilmi, että isovanhemmat hoitavat heitä jatkuvasti päiväkodin yms sijasta, me kyllä muutamme. Lapsenlapset ihania heidän kannaltaan mutta kyllähän meilläkin on oikeus nauttia omasta kodistamme, josta maksamme melkoisen summan. Tällä hetkellä teemme ennätystä musiikin/radion kuuntelemisessa niin lujalla eri huoneissa ettemme joudu naapurien isompia ääniä kuuntelemaan.

 

 

 

 

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 21/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Pirtsakka herätys

Outo ääni helisee ilmassa aamulla viikolla. Mikä ihme pitää tuollaista ääntä?? Unesta heränneet aivot yrittävät epätoivoisesti parin sekunnin ajan hahmottaa tilannetta. Yksi kännykän soittoäänistä!

Kappas vain, pitkästä aikaa hälytys! Pirtsakampi aamuherätys, mitä suunniteltu oli. Tekstarihälytys oli tullut  jo aikaisemmin mutta minähän en moisiin piippauksiin kunnon unista herää.

Ei muuta kuin soitto eteenpäin kuskille, vaatteet niskaan, lääkkeet naamaan, muonitus kuntoon ja etsintäreppu eteisestä mukaan. Pikapikaa tsekkasin varmuudeksi patterit lampusta, kyypakkauksen sekä siirsin avaruuspeitettä kovamuovista (vaikea saada auki repimällä) pikkupussiin. 24 minuuttia.

Aurinko helotti lähes pilvettömällä taivaalla; etsintäolosuhteet loistavat.

Kaikki meni omalta kohdalta sujui hyvin. Samalla aktiivi-aamu pilkkoi vähän keskikesän blues/hatutus – tuntumaa tms pois …

Ja nyt nukkumaan aamun aikaista herätystä pois!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 20/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Vuoreksen moderneja tönöjä

Olin eilen (muistaakseni ihan eka kertaa muuten!) asuntomessuilla Tampereen Vuoreksessa – uudehkolla autolähiö – alueella, joka on keskellä korpea Hervannan takana. Ihan mielenkiintoinen kokemuksena.

Olipahan paljon nähtävää – onneksi oli mukava aurinkoinen päivä! Modernia omakotitaloa, paritaloa ja kerrostaloa. Erilaisia ympäristöystävällisiä systeemejä ja viimeisen päälle laitettua. Osa asunnoista jätettiin kuitenkin heti kättelyssä käymättä, kun ei vaan kertakaikkisesti jaksettu. Viherpalsta-aluetta ja kasvihuonetta löytyi. Sekä muutamakin automaattinen ruohonleikkuri, jota kommentoitiin paljon!

Päivän mittaan porukka alkoi lisääntymään siinä määrin, että jonossahan sitä lamsittiin aika monessa kohteessa. Näyttää kuuluvan näiden messujen luonteeseen. Plussaa siitä, että ruokahuolto ja toilettipuoli pelasi messualueella todella hyvin.

Huomiota kiinnitti joissakin kohteissa suht kylmät ja ankeat värit (ei kuvissa). Lastenhuoneita oli kuitenkin onneksi laitettu muullakin väriskaalalla. Hirveästi ikkunapinta-alaa, jota on peitettävä, jos ei ihan kaikkea naapureille halua esitellä. Muutamia huiman epäkäytännöllisiä ikkunan sijoituksia (esim. iso ikkuna vessasta suoraan terassille) sekä hämmästyttävästi kyllä kylpyammeita ym, vaikka teemana taustalla on ekologisuus/ympäristöystävällisyys. No, ehkä vedenkäytössä ei sitten tarvi säästää …  😉

Asuntomessuille en taida ihan heti hinkua uudelleen …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 19/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: ,