RSS

Avainsana-arkisto: ääni

Min egen vattenpipa!

Uusi vempain matkassa mukana – ihkaoma vesipiippu :-)!

Kyse ei ole suinkaan perinteisestä vesipiipusta vaan Nordic Health Systemsin muovisesta vesipiippu-inhalaattorista, joita saa ostaa ihan apteekista n. 17e summalla. Ja sillä imetään vaan vettä/vesihöyryä, ei mitään muuta.

Tavoitteena laitteella on kostutella nielua, kurkunpäätä ja äänihuulia. Takakannen mukaan sopii esim. astmaatikoille lääkkeen oton jälkeen, yskänärsytyksen lieventämiseen, ärtyneen kurkun ja nielun lievitykseen ja puhetyöläisille äänihuulten hoitoon. Äänihuulia hoidetaan kyllä muillakin keinoin aikalailla mutta astmalääkkeen aiheuttama ärsytys on pääasiallinen syy, miksi laitetta ajattelin kokeilla. Epätoivoa vai tervettä uteliaisuutta .. hmm… Kokemuksia en ole ihan hirveästi kuullut kylläkään puhetyöläisten puolelta.

Laite on muovinen piipunnäköinen, johon laitetaan n. 1 tl joko vettä tai keittosuolaliuosta ( omatekoinen 1rkl merisuolaa yhteen litraan vettä), jonka voi sitten laittaa lämmittää kupissa vesihauteessa lämpöiseksi hengittelyä varten. Vettä on vähän hankala ainakin näin aluksi saada sopiva määrä. Sisäänhengittely sujuu hyvin piipun kautta (vesi ei todellakaan nouse imun myötä ylös) kuten myös uloshengittely nenän kautta.

”Mitä useampi sisäänhengitys vesipiipun kautta tehdään, sitä tehokkaammin se kostuttaa” … Ok, mutta olisi kiva tietää, kuinka monta minuuttia yhteensä ja kuinka usein tunnissa/päivän aikana … Paketin kyljestä löytyy tarkka meiliosoite, joten ei muuta kuin tiedustelemaan lisää ohjeita ja muuta potentiaalista lähdemateriaalia.

Vaikutus? Jaa-a, parin päivän käytön jälkeen tavalliseen höyryhengittelyyn verrattuna ei ainakaan tunnu yhtään miltään … no, kokeilu jatkukoon …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , ,

Heaven sent?

Rantauduin juuri tunnin kävelylenkiltä. Tulipa käveltyä kipujen kourissa.Kuin melkein silloin refluksitaudin alkuaikoina, kun diagnoosia ei ollut. Rehellisesti sanottuna en muista reittiä, mitä kuljin.

Yksin kotona, mies jäi tänään edelleen kissavahdiksi anoppilaan Pohjanmaalle – minun oli pakko päästä omaan kotiin ja tekemisiin tämänhetkisten vaivojen kanssa.

Kurkkukipu ja lihasvääntö alueella olivat nyt illalla melkoiset – ”vastatoimenpiteistä” huolimatta. Astmalääke on saanut kurkunpään huonoon kuntoon. Tämä on 4. lähes äänetön päivä tällä viikkoa. Tämä peli ei kertakaikkisesti nyt vetele! Tänään sitten lopulta myös peruin tietyt työurakat, jotka tässä viikon aikana olin saanut valittua. Reaktioita saapunee vasta ensi viikolla …

Harhaillessani masentuneena ja hattuuntuneena kotiinpäin (lifesaver kännykkäkin pimeänä ettei edes tekstareita lähettää voi, kun se kirottu laturi jäi viikonlopun kyläpaikkaan), näin 2 turistia etsimässä paikkoja kartalta. Olihan se suu aukaistava tietenkin heidän kohdallaan.

Ja onneksi niin! Englannin puheen tuottaminen sujui huomattavasti rennommin ja onnistui laadullisesti melko hyvin, mikä vähensi masennusta äänenkäytön suhteen. Ainakin tälle illalle ja yöksi.

Kiinalaiset kolmikymppiset Alice ja Kady olivat aivan ihania tuttavuuksia, jotka saivat olotilan piristymään! Heaven sent sopisi tähän hyvin! He olivat niin välittömiä (tai länsimaalaisia – miten vaan), että jopa halasivat minua lopuksi … Jutut jäi sen verran kesken, että meiliosoitteita tietenkin vaihdettiin – ja kun niitä yhtymäkohtiakin löytyi eri alueilta. Pakolliset valokuvat otettiin.  Mieleen muistui ne kaikki Interrail- tyyppiset kuukauden reissut, joita itse tein Euroopassa yleensä  elokuussa ennenkun yliopiston käytävät kutsuivat. Aivan upeita reissuja. Kiina sinänsä on ollut tapetilla tässä enemmänkin, koska omat ystäväni rantautuivat tänä keväänä Kiinasta kolmen vuoden työtehtävien jälkeen.

Huomenna on päivä uus 🙂

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 21/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Mökkeilyä & jazzailua

Mökkitie Lempäälässä näytti tällaiselta.

Viime viikon terveysuutisia sulatellessa käväisimme (ihan kutsuttuna kylläkin!) viime viikolla parillakin mökillä, joita ystävät ja sukulaiset olivat vuokranneet. Kunnon kokoisia rakennuksia ja hyvä varustelutaso! Lempäälässä ja Kuhmalahdella olevissa mökeissä oli perinteisesti järvi lähellä. Mukavaa viettää aikaa ihan rauhassa ilman kiireitä ja hälinää. Kummityttö täytti 6 vuotta ja sai käteensä meiltä ensimmäisen (Hello Kitty) rannekellonsa. Makkaraa ja uutta perunaa – nam,kun niitä ei tule niin paljon tavallisesti syötyä! Ja illaksi kotiin …

Längelmäveden maisemia Kuhmalahdella.

Lauantaina suuntasimme Poriin Jazzeille, jossa pyörimme tunnelmia nuuskimassa ja lähinnä ilmaiskonsertteja kuunnellen, joten Elton John jäi kyllä väliin. Ruokahoukutuksiakin löytyi mutta ne pystyttiin reippaasti ohittamaan!

Nestemäisen melodista klassisessa hengessä - Olli Hirvonen Quartet.

Fudgea löytyi reilusti yli 20 erilaista. 29 e kilohintaan.

Varsinainen päämäärä lauantaina oli kylläkin käydä kesävisiitillä ystävillämme. Kyllä taas olimme niin hyvässä täysihoidossa että! Herkkuna oli hyvää savustettua kalaa ja emännän tekemiä herkkuja. Kuinka ollakaan – illanvietto venyi kolmeen asti. Minä tosin jouduin luopumaan pari tuntia aikaisemmin, kun äänenkäyttö tyssäsi  astmalääkkeen aiheuttaman käheyden takia ja kurkkua särki kovasti – ja siihen päälle ne purentasäryt, jottei liian helpolla pääsisi 😦 😦

Sunnuntai-aamu alkoikin sitten auringonpilkahduksella, ihanalla onnittelulaululla, lahjapaketilla ym. – minulla oli syntymäpäivä! Kotona minua oli jo muistettu perjantaina 🙂 Sen jälkeen istuimme terassilla brunssilla parisen tuntia nautiskellen … ja juhlan kunniaksi kaikki pysyi hyvin sisällä. Kurkunpää oli astetta parempi, joten keskusteleenkin pystyi myöhäisiltaa paremmin – tosin sunnuntai-ilta meni sitten puhumatta. Voi, kun tällaisia mukavia yhdessäolon hetkiä olisi enemmän! Kännykkä piippaili onnitteluviesteistä.

Live and learn – jotain uuttakin tuli reissulla nähtyä: iPad (onpas kätevä laite!), koirien koulutuksessa käytettävä kaukosäätimellä toimiva herkku-automaatti pikaiseen palkintaan (isäntä kouluttaa koiria erikoistehtäviin), festarialueella suklaapäällysteiset hedelmäpalavartaat (mansikoita, rypäleitä, banaaneja, n. 4e) ja juuri paistetut perunalastut, rakkausrunoja vessapaperissa…

Lähiruokaa takapihalta ja koirien harjoittelukenttä.

Yksityiskohta etupihalta.

Luumuja ja kirsikoita löytyi myös.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 18/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Voimakasta vastatuulta

Suoraan sanoen – voi helvetti, mikä vaivojen vuosi! ( Ja eikö tämä kirjoitussysteemikin nyt näytä krakaavan, kun näytteli parisen tuntia outoa raakaversioita tästä tekstistä …. josko nyt jo viimein??)

Part One

Henkisiä voimavaroja syö viisi viimeistä kuukautta ihan joka päiväinen kasvo/leuka/hammassärky (koko suu!), joka estää nauttimasta arjesta täysin rinnoin. Tasapainottavan nanomillin löytymistä odotellaan. Loppuisi jo!!  Kaikki alkoi pienenpienen reiän paikkauksesta etuhampaassa, joka sattui korottamaan ja jota korjattiin ehkä siinä vaiheessa liian reippaasti. Välillä iskee väsymys ja voimattomuus. Ei nyt kuitenkaan itsetuhoisia ajatuksia niinkuin hammaslääkäri varoitteli. Onneksi refluksitauti tavallisella tasolla ja äänityökin sujunut suht ok vaikka kieli kipeytyi ennennäkemöttämästi ja s-äänne ääntäminen vaikeutui. Tapan aikaa keskittämällä ajatusta muihin projekteihin helpotusta odotellessa. Kesäkuussa välillä helpompaa.

Touko-kesäkuussa puskasta pompahti kuvioihin mukaan astmadiagnoosi, jota nyt runsas kuukausi on pyöritelty. Suht ok fiilikset. Kaikki on niin paljon helpompaa kuin vaikean refluksitaudin puhkeamisen kanssa. Ei oireita ennen eikä nytkään – päinvastoin, ei pidentyneitä flunssia, yskiä ym, jotka olisivat antaneet vuosien varrella osviittaa, että keuhkossa kaikki ei ole kunnossa. Ei minkäänlaisia reagointeja yhtyään mihinkään allergisoiviin aineksiin tai eläimiin. Lääkityskuviot huuhteluineen ok ja pesenpä jo heti kärkeen hampaat nyt aamullakin. Ja tautihan on siis ollut jo vuosia päällä tietämättäni.

Part Two

Ja sitten alkaa se voimakas vastatuuli …. kuka pistelee neuloja woodoo -nukkeeni, kysyn vaan?? En ilmeisesti kuulu niihin onnekkaisiin, joilla astmalääkkeellä olisi vain pieni vaikutus ääneen …. Korkeuden nousuja ja murtumisia enemmän. Ei voi olla totta … pelivaraa tietty vielä on ja annoksen pienentämistä mutta nyt kyllä ottaa päähän!! Seuraavat viikot katsotaan miten menee mutta töihin  tämä tällaisenaan kyllä vaikuttaa … Paljon pahempia äänihäiriöitä mitä refluksitauti aiheuttaa.  Varaan ajan lääkärille, jotta nähdään kurkunpään perustilanne tässä astmalääkityksen alkuvaiheessa.

Part Three

Ja vastatuuli vaan voimistuu …. Siinä oli sitten käynti, jonka olisin voinut jättää vasta parin kuukauden päähän, jotta kaikki huonot uutiset ei kasautuisi liian pienelle aikavälille!!

Kasvo/leukakipualueiden tarkistus ok, kuten myös suunkin puoli.

No, Autobecin vaikutusta ei limakalvoilla onneksi näkynyt. Muut osat kurkunpäästä mm. kannusrustot edelleen samanlaisia kuin ennenkin eli refluksia edelleen … vuoden päästä tarkastus kuten tavallista. Kuulostaa näin kirjoitettuna ihan ok.  ISO MUTTA: kannusrustoissa onkin pieni valkoinen piste, joka on syntynyt rasituksesta ja joka voi myös kasvaa rasituksen jatkuessa! Ääntä vaativaa työtä en ole edes tehnyt nyt 3 kuukauteen. Luultavammin taustalla yhdistelmä: puhetyön liiallinen (hah) määrä refluksin vaivaamalla kurkulla, osittain tulehduksen aiheuttama väärähkö puhetekniikka  (jota ei ainakaan puhuessani huomattu) ja sitten ylipäätänsä ylösnousun aiheuttama rasitus pienen alueen kudokselle. Refluksin määrän ei uskottu kuitenkaan lisääntyneen tai lääkityksen menettäneen tehonsa.

Mitään erikoisempaa ohjetta ei annettu – tosin KNK tietää, että teen äänenhuoltojuttuja ym. Enkä refluksitaudin takia ole voinut ottaa aikaisemminkaan niin paljon töitä kun haluaisin. Tällä käheydellä ja pienelläkin rasitusvammalla kurkunpäässä työmäärää on varmuuden vuoksi edes vähän pienennettävä … joten käyn nyt tämän viikon ajan työkeikkoja lävitse ja  mietin, mitkä peruutan kokonaan 😦 😦 😦  vähennykset tuntuvat myös budjetissa. Ja vähennykset ja tekniikat eivät takaa vielä mitään …

Ja toinen uusi kuvio, josta ei mielestäni ole ollut kylläkään vaivaa: kuulopuolen vuosien takainen heinäsirkka -alenema on ilmeisestikin mennyt 15 vuodessa eteenpäin … osa kuiskauksista menee päin pe….mäntyä 😦  Joten jossakin vaiheessa, jos alenee lisää ja alkaa häiritsemään työssä (ei nyt ihan lähitulevaisuudessa kuitenkaan), kuulolaitteen hankinta edessä … hohoijaa!

Ai niin, taukoa happosalpaajista taas kovasti mainittiin. Hyvähän se tietenkin haitat on tiedostaa (näitähän me olemme amerikkalaisten tutkimusten vuoksi jo muutamia vuosia keskusteltu ja vertailtu) – mutta realistisesti ajateltuna (jos leikkausta ei lasketa mukaan)  mitä muuta vaihtoehtoa on kohtalaista tai vaikeaa reflukstautia sairastavilla kuin vain käyttää näitä lääkkeitä?? Ja miten siis suojata  ruokatorven ja kurkun limakalvo lääkkeettömällä kaudella? Ehdotetaanko näitä lääkkeettömiä vielä Barrettilaisillekin (ruokatorven limakalvon muutoksia)??

Näitä nyt sulatellaan tässä päällimmäisinä.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 12/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Tampereen plikka

Jaa niin, jotain esittelyäkin tässä pitäisi kaiketi kirjoitella …


Tampereen plikka eli minä olen  neljä vuosikymmentä rapiat nähnyt naisihminen, joka kirjoitteleepi arjen tapahtumista ja mietteistä täältä Rieväkylästä. Mukana kuvioissa siis vähemmän tai (valitettavasti) enemmän laryngofaryngeaalinen refluksitauti/LPR/kurkkurefluksi/kurkunpään refluksitauti/epätyypillinen GERD … mitä kaikkia nimiä nyt tälle molempien sulkijoiden vajaatoiminnalle löytyykään. Refluksielämää on vietetty kaikenkaikkiaan n. 6 vuotta. Kaiken kruunaa se, että ääni on tärkein työkalu, jonka vuoksi tauti on välillä erityisen rasittava ja rajoittava!

Viimeaikaisempia juttuja löydät kun paat klikaten tosta oikeelta. Joskus aurinko paistaa mutta joskus istutaan pipo vinossa rotvallin reunalla.

Kuva: Wikipedia

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 09/04/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,