RSS

Avainsana-arkisto: astma

TMV

Tällä viikolla alkoi TMV eli täysmittainen vitutus (pardon my French) torstai-iltana. Tunneskaala vaihtelee voimakkaasti; välillä ollaankin tippa linssissä ja sitten taas niin täynnä raivoa. Torstaiyönä sain sentään oltua heittämättä rikki mitään arvokasta. Kunnon hakattava nyrkkeilysäkki olisi poikaa. Lainaisikohan naapuri kitaraansa, jonka voisin hakata rikki lattiaan kunnon rokkitähtien tyyliin?? Tai miltä näyttäisi olohuoneen tv pesäpallomaila – käsittelyn jälkeen??

Kesällä yllättänyt astmadiagnoosi uhkaa niinkuin kirjoitinkin vahvasti hajota joksikin muuksi. Astmaan kyllä sanoisin jo olevani melkolailla sopeutunut ja senkin takia kaikki sucks!  Koskaanhan ei saisi tietenkään etukäteen mitään ajatella ellei 100% papereita ole kourassa. Kuka idiootti tuollaista neuvoa edes hahmottelee? Henkilö, joka ei itse asiassa uskalla kohdata ajatuksia vaan siirtää niitä viime tippaan? Etukäteen hahmottaminenhan juuri suojelee mieltä ja auttaa prosessoinnissa.

Ystäväni käsitti tilanteen väärin; hän luuli, että astma diagnoosin mahdollinen poistuminen tarkoittaisi sitä, että mitään vaivaa ei sitten paljon olisikaan. No, sitähän se ei nyt tarkoita sitten ollenkaan näillä spiroarvoilla ja lääkkeen tehoamattomuudella – vaan nimenomaan siihen toiseen suuntaan.

Kaikkeenhan ihminen tietenkin tottuu. Täysin kauheata sanoa, että loppupeleissä se keuhkoahtautuma –  vaihtoehtokin on ”kiva” verrattuna muihin pitkäaikaisiin mahdollisuuksiin. ”Onhan siinä astmassakin ne ahtautuneita, joten siinä mielessä samoilla linjoilla liikutaan”, lääkäri sanoi lohduttavasti.

Kun nauhuria saisi kelattua taaksepäin toukokuun puoleen väliin, kun ongelmana oli refluksitauti ja paha kasvosärky. Ympärillä on positiivisena esimerkkinä vanhempia astmaatikkoja mutta KAT on etenevä, joka siinä taudissa nimenomaan eniten tökkii.

Ja kaiken tämän keskellä ”pitäydy rutiineihin” – periaatteella eteenpäin. Pateettisen pienihän murhe ja muutos tämä on maailman ongelmien ja  muiden sairauksien joukossa. Ja kun noin 20 ystävää ja lähipiiriläistä miettii, kaikilla on jo joku vakilääkitys (ja sen lisäksi joku isompi vaiva, johon ei ole helpotusta tulossa). Puhumattakaan nyt näön ja kuulon vajavaisuuksista .. silmälasithan on jo 98% kaikilla ollut jo vuosikausia; kuulokojeita ei kylläkään yhtään!

Ensi viikolla TMV on jo varmaankin helpottanut. Tai ehkä meillä on uusi tv?

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 31/12/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

”Pää pilvissä, jalat maassa” – naivistit Iittalassa

Olen jo pitkään haaveillut Ruotsissa asuvan naivistitaiteilija Marit Björnegranin teoksista! Tampereella niitä on lähes vakituiseen näytillä Hämeenpuiston yhdessä taidekaupassa, jossa niitä aina iltakävelyllä sinnepäin mennessä vilkaisen.

Jossakin vaiheessa refluksitaudin ”kipukävelyillä” niiden eteen tuli pysähdyttyä kauemmaksikin aikaa ja ne toivat pienen tuulahduksen positiivista energiaa. Näillä näkymin syksystä tulee samallalailla vaikea kurkkuoireiden suhteen (tällä kertaa täysin astmalääkkeen vuoksi), joten luultavasti ikkunaa tulee taas tuijoteltua pitempään ja useammin… Pahimmassa tapauksessa (!) tuijottelen sitä myös epätavallisiin aikoihin sairasloman vuoksi, sillä selvää on ettei tämän kuntoisella kurkulla tehdä töitä kun ehkä päivä pari viikossa.

Olen kuitenkin päättänyt, että jonakin päivänä pari Björnegranin tauluista roikkuu myös minun työhuoneen seinällä! Pidän hänen ajatuksestaan ”pää pilvissä, jalat maassa”. Kotiteema taipuu moneksi vuosien varrella ja heijastelee myös taiteilijan itsensä juurtumista.

Marit Björnegranin tauluseinä, Iittala 2011.

Tapana on käydä Iittalan naivistien avajaisissa ystäväni kanssa kesän alkupuolella; tänä vuonna käynti jää valitettavasti sattuneesta syystä heinäkuuhun. Avajaisissa on aina oma tunnelmansa; taiteilijat ovat paikalla ja yleisö henkii innostuneisuutta. Kuhina alkaa ovien avautuessa – ostajilla on k-i-i-r-e nähdä oma suosikkitaitelijan työt, poistua ulos kiireen vilkkaan ostamaan se ja saamaan punainen pilkku teoksen viereen ennen muita. Vanhan puutalon yläkertaan päästetään turvallisuuden vuoksi kerralla vain tietty määrä ihmisiä, joten yleensä sinne alussa jonotetaan!

Tuulinen kaupunki (Mia Bergqvist, 2010, 980e) meni jo ennenkuin ehdin sen nähdä. Haluttuja tauluja!

Tänä kesänä vierailimme myöskin Iittalan vakiotaitelijan Asta Pulkisen taideateljeessa Hollolan kirkonkylässä. Charming! Visuaalisia virikkeitä riittää; harmi etten ehdi juttelemaan taitelijan kanssa paljoakaan. Vanhan kanttorilan pihapiiri on rauhaisa – sininen penkki kutsuu istumaan ja pohdiskelemaan. ”Maasta irti. Se on minun mottoni. Mitä enemmän on irti maasta, sitä kevyemmältä tuntuu” toteaa taiteilija Iittalan esittelyissä.

Asta Pulkkisen lahjaputiikki Keltaisessa salissa.

Taidetta löytyy myös ulkoa.

Sininen penkki kutsuu nauttimaan iltapäivän rauhasta.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 30/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Min egen vattenpipa!

Uusi vempain matkassa mukana – ihkaoma vesipiippu :-)!

Kyse ei ole suinkaan perinteisestä vesipiipusta vaan Nordic Health Systemsin muovisesta vesipiippu-inhalaattorista, joita saa ostaa ihan apteekista n. 17e summalla. Ja sillä imetään vaan vettä/vesihöyryä, ei mitään muuta.

Tavoitteena laitteella on kostutella nielua, kurkunpäätä ja äänihuulia. Takakannen mukaan sopii esim. astmaatikoille lääkkeen oton jälkeen, yskänärsytyksen lieventämiseen, ärtyneen kurkun ja nielun lievitykseen ja puhetyöläisille äänihuulten hoitoon. Äänihuulia hoidetaan kyllä muillakin keinoin aikalailla mutta astmalääkkeen aiheuttama ärsytys on pääasiallinen syy, miksi laitetta ajattelin kokeilla. Epätoivoa vai tervettä uteliaisuutta .. hmm… Kokemuksia en ole ihan hirveästi kuullut kylläkään puhetyöläisten puolelta.

Laite on muovinen piipunnäköinen, johon laitetaan n. 1 tl joko vettä tai keittosuolaliuosta ( omatekoinen 1rkl merisuolaa yhteen litraan vettä), jonka voi sitten laittaa lämmittää kupissa vesihauteessa lämpöiseksi hengittelyä varten. Vettä on vähän hankala ainakin näin aluksi saada sopiva määrä. Sisäänhengittely sujuu hyvin piipun kautta (vesi ei todellakaan nouse imun myötä ylös) kuten myös uloshengittely nenän kautta.

”Mitä useampi sisäänhengitys vesipiipun kautta tehdään, sitä tehokkaammin se kostuttaa” … Ok, mutta olisi kiva tietää, kuinka monta minuuttia yhteensä ja kuinka usein tunnissa/päivän aikana … Paketin kyljestä löytyy tarkka meiliosoite, joten ei muuta kuin tiedustelemaan lisää ohjeita ja muuta potentiaalista lähdemateriaalia.

Vaikutus? Jaa-a, parin päivän käytön jälkeen tavalliseen höyryhengittelyyn verrattuna ei ainakaan tunnu yhtään miltään … no, kokeilu jatkukoon …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , ,

Heaven sent?

Rantauduin juuri tunnin kävelylenkiltä. Tulipa käveltyä kipujen kourissa.Kuin melkein silloin refluksitaudin alkuaikoina, kun diagnoosia ei ollut. Rehellisesti sanottuna en muista reittiä, mitä kuljin.

Yksin kotona, mies jäi tänään edelleen kissavahdiksi anoppilaan Pohjanmaalle – minun oli pakko päästä omaan kotiin ja tekemisiin tämänhetkisten vaivojen kanssa.

Kurkkukipu ja lihasvääntö alueella olivat nyt illalla melkoiset – ”vastatoimenpiteistä” huolimatta. Astmalääke on saanut kurkunpään huonoon kuntoon. Tämä on 4. lähes äänetön päivä tällä viikkoa. Tämä peli ei kertakaikkisesti nyt vetele! Tänään sitten lopulta myös peruin tietyt työurakat, jotka tässä viikon aikana olin saanut valittua. Reaktioita saapunee vasta ensi viikolla …

Harhaillessani masentuneena ja hattuuntuneena kotiinpäin (lifesaver kännykkäkin pimeänä ettei edes tekstareita lähettää voi, kun se kirottu laturi jäi viikonlopun kyläpaikkaan), näin 2 turistia etsimässä paikkoja kartalta. Olihan se suu aukaistava tietenkin heidän kohdallaan.

Ja onneksi niin! Englannin puheen tuottaminen sujui huomattavasti rennommin ja onnistui laadullisesti melko hyvin, mikä vähensi masennusta äänenkäytön suhteen. Ainakin tälle illalle ja yöksi.

Kiinalaiset kolmikymppiset Alice ja Kady olivat aivan ihania tuttavuuksia, jotka saivat olotilan piristymään! Heaven sent sopisi tähän hyvin! He olivat niin välittömiä (tai länsimaalaisia – miten vaan), että jopa halasivat minua lopuksi … Jutut jäi sen verran kesken, että meiliosoitteita tietenkin vaihdettiin – ja kun niitä yhtymäkohtiakin löytyi eri alueilta. Pakolliset valokuvat otettiin.  Mieleen muistui ne kaikki Interrail- tyyppiset kuukauden reissut, joita itse tein Euroopassa yleensä  elokuussa ennenkun yliopiston käytävät kutsuivat. Aivan upeita reissuja. Kiina sinänsä on ollut tapetilla tässä enemmänkin, koska omat ystäväni rantautuivat tänä keväänä Kiinasta kolmen vuoden työtehtävien jälkeen.

Huomenna on päivä uus 🙂

 
1 kommentti

Kirjoittanut : 21/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Voimakasta vastatuulta

Suoraan sanoen – voi helvetti, mikä vaivojen vuosi! ( Ja eikö tämä kirjoitussysteemikin nyt näytä krakaavan, kun näytteli parisen tuntia outoa raakaversioita tästä tekstistä …. josko nyt jo viimein??)

Part One

Henkisiä voimavaroja syö viisi viimeistä kuukautta ihan joka päiväinen kasvo/leuka/hammassärky (koko suu!), joka estää nauttimasta arjesta täysin rinnoin. Tasapainottavan nanomillin löytymistä odotellaan. Loppuisi jo!!  Kaikki alkoi pienenpienen reiän paikkauksesta etuhampaassa, joka sattui korottamaan ja jota korjattiin ehkä siinä vaiheessa liian reippaasti. Välillä iskee väsymys ja voimattomuus. Ei nyt kuitenkaan itsetuhoisia ajatuksia niinkuin hammaslääkäri varoitteli. Onneksi refluksitauti tavallisella tasolla ja äänityökin sujunut suht ok vaikka kieli kipeytyi ennennäkemöttämästi ja s-äänne ääntäminen vaikeutui. Tapan aikaa keskittämällä ajatusta muihin projekteihin helpotusta odotellessa. Kesäkuussa välillä helpompaa.

Touko-kesäkuussa puskasta pompahti kuvioihin mukaan astmadiagnoosi, jota nyt runsas kuukausi on pyöritelty. Suht ok fiilikset. Kaikki on niin paljon helpompaa kuin vaikean refluksitaudin puhkeamisen kanssa. Ei oireita ennen eikä nytkään – päinvastoin, ei pidentyneitä flunssia, yskiä ym, jotka olisivat antaneet vuosien varrella osviittaa, että keuhkossa kaikki ei ole kunnossa. Ei minkäänlaisia reagointeja yhtyään mihinkään allergisoiviin aineksiin tai eläimiin. Lääkityskuviot huuhteluineen ok ja pesenpä jo heti kärkeen hampaat nyt aamullakin. Ja tautihan on siis ollut jo vuosia päällä tietämättäni.

Part Two

Ja sitten alkaa se voimakas vastatuuli …. kuka pistelee neuloja woodoo -nukkeeni, kysyn vaan?? En ilmeisesti kuulu niihin onnekkaisiin, joilla astmalääkkeellä olisi vain pieni vaikutus ääneen …. Korkeuden nousuja ja murtumisia enemmän. Ei voi olla totta … pelivaraa tietty vielä on ja annoksen pienentämistä mutta nyt kyllä ottaa päähän!! Seuraavat viikot katsotaan miten menee mutta töihin  tämä tällaisenaan kyllä vaikuttaa … Paljon pahempia äänihäiriöitä mitä refluksitauti aiheuttaa.  Varaan ajan lääkärille, jotta nähdään kurkunpään perustilanne tässä astmalääkityksen alkuvaiheessa.

Part Three

Ja vastatuuli vaan voimistuu …. Siinä oli sitten käynti, jonka olisin voinut jättää vasta parin kuukauden päähän, jotta kaikki huonot uutiset ei kasautuisi liian pienelle aikavälille!!

Kasvo/leukakipualueiden tarkistus ok, kuten myös suunkin puoli.

No, Autobecin vaikutusta ei limakalvoilla onneksi näkynyt. Muut osat kurkunpäästä mm. kannusrustot edelleen samanlaisia kuin ennenkin eli refluksia edelleen … vuoden päästä tarkastus kuten tavallista. Kuulostaa näin kirjoitettuna ihan ok.  ISO MUTTA: kannusrustoissa onkin pieni valkoinen piste, joka on syntynyt rasituksesta ja joka voi myös kasvaa rasituksen jatkuessa! Ääntä vaativaa työtä en ole edes tehnyt nyt 3 kuukauteen. Luultavammin taustalla yhdistelmä: puhetyön liiallinen (hah) määrä refluksin vaivaamalla kurkulla, osittain tulehduksen aiheuttama väärähkö puhetekniikka  (jota ei ainakaan puhuessani huomattu) ja sitten ylipäätänsä ylösnousun aiheuttama rasitus pienen alueen kudokselle. Refluksin määrän ei uskottu kuitenkaan lisääntyneen tai lääkityksen menettäneen tehonsa.

Mitään erikoisempaa ohjetta ei annettu – tosin KNK tietää, että teen äänenhuoltojuttuja ym. Enkä refluksitaudin takia ole voinut ottaa aikaisemminkaan niin paljon töitä kun haluaisin. Tällä käheydellä ja pienelläkin rasitusvammalla kurkunpäässä työmäärää on varmuuden vuoksi edes vähän pienennettävä … joten käyn nyt tämän viikon ajan työkeikkoja lävitse ja  mietin, mitkä peruutan kokonaan 😦 😦 😦  vähennykset tuntuvat myös budjetissa. Ja vähennykset ja tekniikat eivät takaa vielä mitään …

Ja toinen uusi kuvio, josta ei mielestäni ole ollut kylläkään vaivaa: kuulopuolen vuosien takainen heinäsirkka -alenema on ilmeisestikin mennyt 15 vuodessa eteenpäin … osa kuiskauksista menee päin pe….mäntyä 😦  Joten jossakin vaiheessa, jos alenee lisää ja alkaa häiritsemään työssä (ei nyt ihan lähitulevaisuudessa kuitenkaan), kuulolaitteen hankinta edessä … hohoijaa!

Ai niin, taukoa happosalpaajista taas kovasti mainittiin. Hyvähän se tietenkin haitat on tiedostaa (näitähän me olemme amerikkalaisten tutkimusten vuoksi jo muutamia vuosia keskusteltu ja vertailtu) – mutta realistisesti ajateltuna (jos leikkausta ei lasketa mukaan)  mitä muuta vaihtoehtoa on kohtalaista tai vaikeaa reflukstautia sairastavilla kuin vain käyttää näitä lääkkeitä?? Ja miten siis suojata  ruokatorven ja kurkun limakalvo lääkkeettömällä kaudella? Ehdotetaanko näitä lääkkeettömiä vielä Barrettilaisillekin (ruokatorven limakalvon muutoksia)??

Näitä nyt sulatellaan tässä päällimmäisinä.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 12/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Tahtoo flowta!

Tällainen päätylauta tarttui mukaan yhdestä vanhojen tavaroiden liikkeestä. Kaunis vanha, eikö vain? Nyt sitä sitten pitäisi vähän tuunailla parempaan kuntoon.

Ensisijaisena tavoitteena  hommassa on nyt se kuuluisa flow, jolla saisi pyyhittyä ajatuksissa nakertavat  ärsytykset oman kehon vajavaisuudesta pois.

Tiistainen keuhkolääkärikäynti vahvisti tosiaankin sen,että astmahan sinne keuhkoihin on pesiytynyt. Ja pitemmän aikaa jo muhinut ilmeisesti oireettomana?? Päivittäinen lääkitys aamuin illoin, kolmen kuukauden päästä uusi spirometri ja muuten ihan normaalia elämää, oli lääkärin ohjeistus.

Akuutti olo hengityksen suhteen kylläkin mitä mainioin – mutta äänityöläisenä murehdin mitä astmalääke/astma voi äänelle/refluksitaudille saada aikaan. Scheisse! Eikö refluksitaudin aiheuttamat äänihäiriöt ole alentaneet työkykyä jo tarpeeksi?!! Käheysseikkojen vuoksi lääkkeeksi määrättiin beklometasonidipropionaattia. Suuta huuhdellaan lääkkeen jälkeen kuten tavallista – ja toivotaan parasta…

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 29/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , ,