RSS

Avainsana-arkisto: huono kausi

Runot valtaavat kaupungin

Kaupunki on tuskin toipunut viikonlopun nuorison valmistujaisjuhlista kun Runokaupunki – viikko pyörähtää käyntiin näyttäen esimerkkiä Tampereen keskustan kesätapahtumista. Tapahtumista löytyy monta mielenkiintoista kohdetta, vaikka vannoutunut runojen ystävä en varsinaisesti olekaan. Manserock-aiheinen 6 tunnin valokuvamaraton (9 kuvaa digitaalikameralla, 9 säettä, valittavana Juice, Eput, Absoluuttinen Nollapiste) kiinnostaa …

Edellispäivän oireilun loputtua mieli on taas tavallista korkeammalla. Refluksitaudin huono kausi ei siis ainakaan vielä alkanut! Aurinko paistaa, kaupunkilla näkyy tuttuja ja jäätelöä on ihan pakko maistaa. Ihanan huoleton kesäfiilis, josta on nautittava kaikin rinnoin – niin kauan tai vähän kuin sitä sitten kestääkin!

Rakkautta, arkea, vanhuutta ... Eeva Kilpi lukemassa koottuja otoksia runoistaan.

Suuntaan viikon alkajaisiksi Eeva Kilven runotilaisuuteen Hämeenpuiston Runokauppa Kattilaan (kustannusliike SanaSato/Galleria Koppelo). Lämminhenkinen tilaisuus eikä liikaa ihmisiä. Lukiessaan omia runojaan runoilija kauhistelee mitä hän on oikein kirjoittanutkaan (miehistä) silloin nuorempana! Hurmaavissa ajatuksia herättävissä runoissa kiteytyy koko elämän kirjo.

Haen signeerauksen ”Perhonen ylittää tien (kootut runot 1972-2000) – kirjaan,  josta löytyy mm. tämä:

Sano heti jos minä häiritsen,
hän sanoi astuessaan ovesta sisään,
niin minä lähden saman tien pois.

Sinä et ainoastaan häiritse,
minä vastasin,
sinä järkytät koko minun olemustani.

Tervetuloa.

Paluumatkalla piipahdan Väinö Linnan -aukiolle, joka tulee olemaan tapahtumapaikkana mm.  lauantain Annikin Runofestivaaleilla. Tuntia ennen S. Huberin rasismin vastaisen tilateoksen ”Strange Fruit” – avajaisia:

Billie Holidayn levyttämä lynkkauksista kertova laulu "Strange Fruit" (alunperin A. Meeropolin runo 1937) on inspiroinut teosta, joka koostuu 200 reilun kaupan ananaksesta, vaijereista ja köysistä. Sunnuntaina teoksen purku ja syöminen!

Runouden ystäviä odotellessa ...

Väinö ja ananakset

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 07/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , ,

Refluksikko ravintolassa

Joululahjana saadun  lahjakortin viimeinen voimassaolo päivä hiipii uhkaavasti lähemmäksi, joten sunnuntaina suuntasimme hyvillä mielin Tampereen vanhimpaan ravintolaan.

Kuten aina refluksitaudin myötä, ruokalista oli  tarkistettu etukäteen ja muutama sopiva ruokalaji hyväksi havaittu. Ilman tätä en enää syömään lähde. Puolen tunnin kävely varmistaa ruokahalun.

Alkuruoka: Päädyn bataattikeiton sijasta pieneen vihersalaattiin ja kahden sentin siivuun moniviljapatonkia. En muista sanoa tomaateista ja jätänkin ne vaan syömättä. Maistan kurkunsiivuja keskeltä rääpien, kuorta välttäen (aiheuttaa röyhtäilyä). Ripaus jotain valkoista kastiketta ok. Miehen ottama bataattikeitto olisi sinänsä riittänyt minulle pääruoaksi. Edistystä on se, että jaksan/pystyn syömään jotain alkuruokaakin. Lankean lasilliseen lähes hiilihapotonta PepsiMaksia ilman jäitä.

Pääruoka: (jälleen kerran) lohi, sienikastike, suht iso kulho muussia, porkkanapureetä, pari siivua kesäkurpitsaa. Nam! Sitruunasta puserran nykyään kalan päälle vähän mehua – kastikkeen kera sitä ei edes oikeastaan huomaa. Annoksesta jää syömättä puolet, koska se on niin iso.

Tarjoilija ystävällisesti: ”Oliko ruoassa jotain vialla, kun jäi näin paljon?” Selitän, että ei missään nimessä mutta en jaksa syödä niin paljoa. Ystävällisesti hän kysyy haluanko ottaa annoksen mukaan – valitettavasti emme ole menossa vielä kotiin, joten joudun kieltäytymään. Huomaavaista kuitenkin. Turhasta maksaminen ravintolassa syödessä on eräs asia, mikä harmitti ja harmittaa joskus vieläkin.

Oireet: Melkein heti alkuruokaa nauttiessani,  ”lihasvetäminen” kurkussa alkaa vähitellen pitkästä aikaa 😦  Onneksi pääruoka on helppo niellä. Kyse ei ole ruoka-aineesta vaan ”huonolaatuisesta” nielemisestä huonossa asennossa jossakin vaiheessa.

Yritän jutella niitä näitä mutta en voi estää ajatusten harhailemista … Harmi sentään, koska olemme pitkästä aikaa ulkona kahdestaan syömässä – onneksi ei ole kuitenkaan mikään kesän virallisemmista juhlista. Mieheni nauttii omasta megapihvistään tyytyväisenä edessäni ja kuuntelee oireitani kärsivällisesti 🙂

Oireilu jatkuu on/off – tyyliin seuraavat 10 tuntia ja helpottaa täysin (luojan kiitos) keskiyöllä. Hetken aikaa luulin jo odotetun pitkän huonon kauden alkaneen …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 06/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , ,

Rentoutumista Kukkiajärvellä

Halusimme nuuhkia kesän tuloa lähemmin ja niinpä me mökittömät vuokrasimme viime viikonlopuksi  Kukkiajärven rannalta mökin, jonne suuntasimme vanhempieni kanssa.

Onneksi tuota aikaisemmin mainitsemaani outoa hengenahdistusta ei esiintynyt enää viikonloppuna – ja toivottavasti pysyy poissakin (ei pysynyt pois tällä viikolla kuitenkaan)! Perjantai meni vielä vähän odotellessa ärsyyntyneenä… Muille kuittailin olevani niin kaupunkilainen, että alan saamaan fyysisiä vieroitusoireita pelkästä ajatuksesta maalle lähdöstä!  Mieleen muistui viime elokuun viikon mökkeily, johon aikaan sattui myös valitettavasti taudin huonon jakson yksi viikko (niistä noin kahdeksasta peräkkäisestä!). Se ei ollut  kyllä elämäni parhaita viikkoja  😦

Mitkä näkymät ja hiljaisuus! Satunnaista käenkukuntaa, kurkien ohilentoa ja muiden lintujen sirkutusta lukuunottamatta tietenkin … Mutta ei kalan kalaa, vaikka yritys oli kova!

Linkki Aholan vuokramökkien kotisivuille – palaamme taatusti takaisin!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 24/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,