RSS

Avainsana-arkisto: huono olo

Heaven sent?

Rantauduin juuri tunnin kävelylenkiltä. Tulipa käveltyä kipujen kourissa.Kuin melkein silloin refluksitaudin alkuaikoina, kun diagnoosia ei ollut. Rehellisesti sanottuna en muista reittiä, mitä kuljin.

Yksin kotona, mies jäi tänään edelleen kissavahdiksi anoppilaan Pohjanmaalle – minun oli pakko päästä omaan kotiin ja tekemisiin tämänhetkisten vaivojen kanssa.

Kurkkukipu ja lihasvääntö alueella olivat nyt illalla melkoiset – ”vastatoimenpiteistä” huolimatta. Astmalääke on saanut kurkunpään huonoon kuntoon. Tämä on 4. lähes äänetön päivä tällä viikkoa. Tämä peli ei kertakaikkisesti nyt vetele! Tänään sitten lopulta myös peruin tietyt työurakat, jotka tässä viikon aikana olin saanut valittua. Reaktioita saapunee vasta ensi viikolla …

Harhaillessani masentuneena ja hattuuntuneena kotiinpäin (lifesaver kännykkäkin pimeänä ettei edes tekstareita lähettää voi, kun se kirottu laturi jäi viikonlopun kyläpaikkaan), näin 2 turistia etsimässä paikkoja kartalta. Olihan se suu aukaistava tietenkin heidän kohdallaan.

Ja onneksi niin! Englannin puheen tuottaminen sujui huomattavasti rennommin ja onnistui laadullisesti melko hyvin, mikä vähensi masennusta äänenkäytön suhteen. Ainakin tälle illalle ja yöksi.

Kiinalaiset kolmikymppiset Alice ja Kady olivat aivan ihania tuttavuuksia, jotka saivat olotilan piristymään! Heaven sent sopisi tähän hyvin! He olivat niin välittömiä (tai länsimaalaisia – miten vaan), että jopa halasivat minua lopuksi … Jutut jäi sen verran kesken, että meiliosoitteita tietenkin vaihdettiin – ja kun niitä yhtymäkohtiakin löytyi eri alueilta. Pakolliset valokuvat otettiin.  Mieleen muistui ne kaikki Interrail- tyyppiset kuukauden reissut, joita itse tein Euroopassa yleensä  elokuussa ennenkun yliopiston käytävät kutsuivat. Aivan upeita reissuja. Kiina sinänsä on ollut tapetilla tässä enemmänkin, koska omat ystäväni rantautuivat tänä keväänä Kiinasta kolmen vuoden työtehtävien jälkeen.

Huomenna on päivä uus 🙂

Mainokset
 
1 kommentti

Kirjoittanut : 21/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Tampereen plikka

Vapun toinen puoli

Niin mukava vappuviikonloppu: suht hyvä ilma, paljon mukavaa tekemistä ja
ystävien näkemistä!

Toinen puoli: pieni kohta jonkun lihaksen päässä kurkussa alkaa oikkuilemaan voimakkaasti perjantaiyönä.  Ei varsinaista  ylösnousun lisääntymistä, joten salpaajaa on turha ottaa lisää.  Lihasvetoja, -särkyjä ja kipuja ei ollut koskaan aikaisemmin ennen tätä tautia. Pitkäaikainen lihasten rasitus tiettyyn kohtaan (refluksin aiheuttaman tulehduksen kautta) on arvio tilanteesta. Siihen ehkä muutaman minuutin ei täydellinen puhe- tai syömäasento ja yhtälö on joskus sekunneissa valmis!

Vaikka taudin myötä on tottunut tiettyihin kurkkuoireiseen, uusi oire tuolla alueella kiristää välittömästi hermoja, koska koskaan ei tiedä mitä siitä kehittyy  … tai onko se ehkä eka oire huonosta kaudesta. Ei auta, vaikka muistutat itseäsi kärsivällisyydestä.

Vaikea nukkua, olotila jatkuu heti aamusta.  Jos silmiä aukaistaessa oireilu jo tuntuu, edessä oleva päivä tulee olemaan yleensä h-u-o-n-o. Niin myös lauantai. Spasmisuuden kautta yleissärkyyn. Teen täyspitkän runsaan tunnin venyttelyn jalkapohjista kieleen ja ääniväylään — muu keho kiittää mutta ei se alue, johon haluaisin päästä käsiksi 😦 Ruoan nieleminen sujuu onneksi hyvin; tosin varmuuden vuoksi se on myös helposti nieltävää (perunamuusia ja jauhelihakastiketta).

Särkylääkkeen ja Sirdaludin sijasta odottelen innolla vappujuoman aukaisemista illemmalla. Vaikka alkoholi voi rentoutella sulkijaakin, tietty promilletaso alentaa särkyä hienosti! Illasta muodostuu onneksi sen osalta mukavampi kun odotin. Heti kun promillet laskevat, hiipii oireilu takaisin.  On tämäkin – joutua nyt käyttämään alkoholia kipulääkkeenä!

Sunnuntaiaamu on toivoa täynnä … kurkku suht ok! Menihän se ohitse -yes!!

Pettymys iskee 6 tunnin päästä heräämisestä.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 02/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , ,