RSS

Avainsana-arkisto: kahvilat

Keskiajan hengessä

Arki rullaa voimakkaasti eteenpäin suru-uutisista ja niistä aiheutuvista mietteistä huolimatta.

Perjantai ja lauantai meni Turussa Keskiaikamarkkinoiden merkeissä nopeasti kuten tavallista.
Tällä kertaa kävin myös eka kertaa Brinkkalan talon sisällä tutustumassa Hämeen keskiaikaseuran mukana olevaan puvustoon. Olihan taas hulinaa! Kovin innostunut en ollut tällä kertaa kuvaamaan. Yleisö oli pukeutunut harvinaisen vähän aikalaisten asusteisiin, mikä kuitenkin elävöittäisi tapahtumaa entistä enemmän.

Perjantai-iltana nautiskelin hotellissa kuumasta kylvystä pitkästä aikaa. Se on sellainen ihanuus, jonka haluaisin ehdottomasti takaisin kotiinkin kylpyhuoneeseen! Toinen päivän kohokohta oli rauhallisessa 1700 – luvulta peräisin olevan Qwenselin talon kahvilan sisäpihassa nautittu suussa sulava mansikkakakun palanen 🙂

Lauantaina ilma oli vaihteleva, mies flunssassa ja minä kävelin alaselkäni kipeäksi. Voi meitä raihnasia! Turun taidemuseossa tuli poikettua – pidimme sekä Creme de la Creme että Fanny Churbergin näyttelyistä.

Tapasimme Italian ystävämme ruokailun merkeissä Svarte  Rudolf – ravintolalaivalla (kuva otettu perjantaina, kun vielä aurinko paistoi!). Välillä satoi kaatamalla. Liikenne takkuili Paavo Nurmen juoksukilpailun vuoksi pahasti – jopa niin ettemme kilpailun loputtua saaneet edes tilaamaamme taksia, jolla piti mennä juna-asemalle!

Tämän vuoksi puolijuoksimme täydellä mahalla todella vihaisena keskustan halki sateessa kohti asemaa kuuden maissa. Juoksu päätyi astmakohtaukseen – joskin tosin junan sisällä, jossa itselläni oli sitten vaikea olla 😦 Onneksi löysimme pienen tyhjän vaunuosaston itsellemme ja mies tsemppasi kuvioissa kiitettävästi mukana.

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 01/07/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Historian havinaa Haiharassa

Kartanokuume jatkuu … viime viikonloppuna (Täysin tietämättömänä vielä uusista terveysprobleemeista!) hyppäsin  nysseen numero 15, joka vie Kaukajärvelle aivan Haiharan kartanon alueen viereen. Edellispäivän ystävän synttärien juhlinta (muutaman oluen juonti +  valvominen) ei onneksi tuntunut missään – aurinkolasit olivat nenällä ihan auringonpaisteen takia. Tarkeni taas melkoisen hyvin; sää oli hiostava ja kuuma. Näitä keliä silloin talven kovissa pakkasissa haikailtiin, joten nyt on parasta nauttia!

Haiharan nykyisen kartanon on rakennuttanut tsaarin armeijan kapteeni Anselm Grahn 1870 -luvulla.

Keskellä Tampereen ensimmäistä lähiötä Kaukajärveä sijaitseva Haiharan kartano on mainittu teksteissä jo 1500 – luvulla mutta nykyinen päärakennus on rakennettu vasta kolmisen sataa vuotta myöhemmin tsaarin armeijan kapteenin Anselm Grahnin toimesta. Alunperin kartano oli osittain kaksikerroksinen ja käsitti 20 huonetta. Kapteenin kuoleman jälkeen kartano siirtyi hänen kolmelle tyttärelleen ”Haiharan fröökynöille”. Kartanon viimeinen asukas oli kapteenin pojantytär Gunvor Ekroos (1907-1982), joka lahjoitti alueen Tampereen kaupungille 1960-luvulla. Historian havinaa joka nurkassa …

Alueella on myös monia rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia (mm. aitat, kahvilana toimiva väentupa, talli, kesäasukkaiden mukaan nimetty Runebergin mökki, tuulimylly). Siellä toimi myös  pitkään Ekroosin perustama nukke- ja pukumuseo, joista jälkimmäinen sijaitsee nyt museokeskus Vapriikissa.

Nykyään kartanon alue toimii taidekeskuksena, josta löytyy mm. kuvanäyttelyitä, myyntipuoti, kahvila, kokoustiloja ym. Heinäkuun näyttely on Kaukajärvellä asuneiden Annukka Laineen ja Tatsuo Hoshikan ”Mamsellin ja pehtorin elämän matkassa – lähellä ja kaukana”.

Kartanon iso sali ja kaunis kakluuni.

Viikonloppuna järjestettiin kartanon alueella toista kertaa myös Wanha Haihara – päivät, jotka on tarkoitettu kaikille historiasta kiinnostuneille ja historian harrastajille. Aikakausissa laaja skaala –  luolamiehistä alkaen 1800-lukuun! Kahden päivän ajan mm. käsityöläisnäytöksiä, opastuksia ja tietenkin käsityöläisten myyntikojuja. Muutama tuttu löytyy toimijoiden puolella, joten käväisin tervehtimässä heitäkin samalla. Mukava tapa viettää lauantaita!

Tällä kertaa en vain hypistellyt jo Turun keskiaikamarkkinoilla haikailtuja ikoneita vaan ostin yhden kokoelmiini lisää! Olkoon vaikka synttärilahja  itselleni (vuosia tulee taas täyteen tällä viikkoa!). Marialle omistettu ikoni on korpilahtelaisen Raija Luukkosen upea taidonnäyte. Taitelija itse oli myymässä tuotteitaan. Ikoni on luonnossa 12  x 11 cm kokoinen.

"Maria: Kaikkien murheellisten ilo. Jumalanäidille omistettu ikoni. Hän kuuntelee ympärillään olevien murheita ja suojelee. Sisältää rukoustekstejä ja sitä pidetään yleensä ihmeitä tekevänä ikonina." Jaa-a, pientä ihmettä tässä nyt vaivojen kanssa tarvittaisiinkin!

Ainoa pieni miinus tapahtumassa oli näin refluksikon näkökulmasta kahvilan suolainen tarjonta – kaikissa piirakoissa ja lämpimissä voileivissä oli paprikaa tai tomaattia paloina siinä määrin ettei viitsinyt alkaa rääpimään niitä pois. Joten tyydyin sitten (kevein sydämin) makeaan välipalaan 🙂

Ehdin juuri parahiksi takaisin nysseen samalla kun horisontissa näkyneet uhkaavat ukkospilvet lipuivat Kaukajärven ylle – tiedossa oli taas kerran kunnon ukkosmyrsky …

Kahvikammarin pihassa on mukava lepuuttaa jalkoja.

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 14/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Tampereen plikka

Perjantaipäivä ja viikonloppu  vihdoinkin!

Melkein kuin Laukontorilla olisi... (kuva: Microsoft)

Viikon sateet ovat hellittäneet ja ulos uskaltaa lähteä ilman  sateenvarjoa. Tavaksi on tullut aloittaa viikonloppu käymällä jossakin pienessä kahvilassa keskustassa lukemassa päivän lehti ja nautiskelemassa. Tiskiltä löytyy aina hopeateetä (joskus jopa ihan ilmaiseksi) sekä jotain pientä refluksikollekin sopivaa (karjalanpiirakka jos ei mitään muuta) … joskus tietenkin tulee repsahdettua herkulliseen vadelmaleivokseen — tai jopa pullolliseen poreilevaa! Juttuseuraa ja mielenkiintoisia tarinoita suosikkikahvilasta löytyy lähes aina – lehden loppuosa jääkin usein lukematta. Kuka väitti etteivät ihmiset kaupungeissa juttele toisilleen???

“We cannot live only for ourselves.  A thousand fibers connect us with our fellow men.”

~Herman Melville

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 08/04/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , ,