RSS

Avainsana-arkisto: lääkitys

Tahtoo flowta!

Tällainen päätylauta tarttui mukaan yhdestä vanhojen tavaroiden liikkeestä. Kaunis vanha, eikö vain? Nyt sitä sitten pitäisi vähän tuunailla parempaan kuntoon.

Ensisijaisena tavoitteena  hommassa on nyt se kuuluisa flow, jolla saisi pyyhittyä ajatuksissa nakertavat  ärsytykset oman kehon vajavaisuudesta pois.

Tiistainen keuhkolääkärikäynti vahvisti tosiaankin sen,että astmahan sinne keuhkoihin on pesiytynyt. Ja pitemmän aikaa jo muhinut ilmeisesti oireettomana?? Päivittäinen lääkitys aamuin illoin, kolmen kuukauden päästä uusi spirometri ja muuten ihan normaalia elämää, oli lääkärin ohjeistus.

Akuutti olo hengityksen suhteen kylläkin mitä mainioin – mutta äänityöläisenä murehdin mitä astmalääke/astma voi äänelle/refluksitaudille saada aikaan. Scheisse! Eikö refluksitaudin aiheuttamat äänihäiriöt ole alentaneet työkykyä jo tarpeeksi?!! Käheysseikkojen vuoksi lääkkeeksi määrättiin beklometasonidipropionaattia. Suuta huuhdellaan lääkkeen jälkeen kuten tavallista – ja toivotaan parasta…

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 29/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Puhalla, puhalla!

Vihdoinkin perjantai.

Tänään tuli käytyä elämäni ensimmäistä kertaa (yksityisellä) keuhkolääkärillä Koskikeskuksessa äkinnäisten outojen hengenahdistuskohtausten vuoksi. Ihan miellyttävä kokemus! Puoli Tamperetta tuntui olevan tulossa ja menossa siellä!

Keuhkoäänet ok mutta puhaltelut ei ihan noussut niihin lukemiin, joita odoteltiin … Tuntuu taas olevan kyllä melkoisen tekniikkalaji tuo puhaltelu! Epäily on onneksi sinne jonnekin astmaan päin, ei siis sittenkään tulppaan. Että jotain hyvää tässäkin tilanteessa.

Eosinofiilit verikokeessa ok. Ensi viikolla spirometri ja typpi jotain – mittaus, jolla selvitellään onko siellä mitään vajausta, tulehdusta ym vai ei. Julkisella puolella spirometri jono olisi ollut parisen kuukautta. Että siinä mielessä jotain positiivista.

Junioriklinikalta saín lainattavan pirtsakan punaisen pef-mittarin, jonka arvo on heti korkeampi kuin lääkärin aikana puhallettu. Sitä tekniikkaa on sitten tietty harjoiteltu viimeiset 6h täällä kotona  🙂 ……. Kyllä tämäkin työstä käy. Puhalletuista pari kertaa tulee normiarvo, muut jää vähän kyllä vajaaksi. Mutta ei kuitenkaan niin huono kuin lääkärin vastaanotolla. Positiivista.

Hoidon kustannukset:

  • erikoislääkärin (keuhko) vastaanotto, 30 min:      61e (oma vastuuosuus)
  • eosinofiilit/ verikoe:                                                     12 + e (ei Kela-korvausta)
  • Pef-mittari laina/ pantti:                                              35e (palautetaan kun laite annetaan takaisin)
  • spirometri + typpi…. testaus                                      runsaat 80e (oma vastuu, koko hinta n. 160e)
  • erikoislääkärin vast.otto (tulokset), 30 min             61e

Spirometri kaksi kertaa halvempi kuin luulin. Siitä huolimatta – hyvästit tarvitsemani uusi rannekello ja haaveilemani käsintehty seinävaate ”Kaupunkikissat” käsityöläisten kaupasta. ”Vaihto” ei tietenkään harmita oikeasti, koska terveys on aina kuitenkin numero yksi kuluissakin! Positiivista on se,että tietää vaivan, on erikoislääkäreitä, joille mennä, ja budjettikin sen sallii.

Positiivista ei kuitenkaan ole, jos tämä johtaa uuteen kunnon tautiin ja lääkitykseen. Refluksitauti sai olla edelleenkin se ainoa huolenaihe terveyspuolella. No, sitä mietitään sitten tulevaisuudessa – nyt viikonloppuna ensisijaisena tavoitteena on selviytyä ilman kohtauksia (viimeiset 2 kohtausta olivat 2 päivää sitten).

Ja nyt puhalteleen!

 

 

(Kuva: Microsoft)

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Tampereen plikka

Kirppiksen aarteita

Kuva: Suomen Refluksi, 2011.

Silmät ristissä kiskon itseni pystyyn sunnuntaiaamuna. Rouskuttelen pienen  Bran flakes – muroaamiaisen ilman lääkitystä, jonka aion ottaa poikkeuksellisesti vasta keskipäivällä. Otan pitkästä aikaa särkylääkkeen niin hammas/leukapuolikin rauhoittuu ja pystyn keskittymään täysin rinnoin vain olemiseen!

Keskustorilla on taas valtava peräkonttikirppis, jonka pitäisi aueta klo 9. Kuten tavallista, se aukeaa kun ihmisiä alkaa ilmaantumaan! Olen paikalla varttia vaille 9 ja ujuttaudun mukaan vilinään! Ilma on upea ja paikalle virtaa väkeä… Muutama tuttukin tulee vastaan. Kirpputoreja on ihana penkoa ja tehdä löytöjä!

Kolme tunnin päästä runsaat kolmekymmentä euroa kukkaro keveämpänä käännän kengät kohti kotia. Mukaan adoptoitiin mm. Arabian valkoisia murokulhoja, vanhoja Aamulehtiä, 50-luvun pyöräkortti/lupa sekä kahvipannu 🙂

Kuva: Suomen Refluksi, 2011

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 10/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , ,

Tampereen plikka

Tunnelin päässä on oltava valoa!

Refluksitaudin alkuaika vaati käsittämättömän määrän kärsivällisyyttä ja itsetsemppausta!

Ennen refluksitaudin puhkeamista 98% vaivat olivat selvenneet yhdellä lääkärikäynnillä sekä menneet ohitse yhdellä lääkkeellä/hoidolla. Krooninen tauti oli käytännössä tuntematon käsite.Vaivojen kesto lähes aina max pari viikkoa – ja olin sentään lähemmäksi neljääkymmentä!

laituri mv

Refluksitaudin diagnosointi kesti lähes 2 vuotta, joka aika oli painajaismaista. Epätietoisuus oli pahinta! Mikä ihme tauti voi alkaa näin flunssasta eikä hellitä vaikka päällä seisoisit (kuvaannollisesti!)?? Tuttu turvallinen maailma mureni. Juoksua lääkäriltä toiselle. Juoksua testistä ja tutkimuksesta toiseen. Tulokset hyvät, hah! =   24h ihanaa helpotuksen oloa ja sitten TAAS masentava todellisuus iski: ”No mitäs nyt sitten kun se ei ollut tätäkään?”  Eikä tietenkään ketään, joka olisi neuvonut kunnolla. Kunnallinen omalääkäri kiukutteli omaa pahaa oloaan asiakkailleen. Oireiden ilmenemisessä ei ollut selvää kaavaa; ruokailuun nähden ei myöskään selvää ajallista yhteyttä.

Henkisesti äärimmäisen rasittavaa aikaa! En ole koskaan joutunut tsemppaamaan itseäni niin paljon ja niin pitkän aikaa. Ainoa ajatus ”kestä diagnoosiin asti – tunnelin päässä on oltava valoa!”.  Pakkosyötöllä komediaa, rentoutusta, hierontaa ym. Kävin istumassa k-a-i-k-k-i juhlat lävitse – vaikka vaan näyttäytymään tunniksi hiljaisena ja vaisuna. Tauti ei varsinaisesti näkynyt ulospäin mutta sisällä oli todella kaksiajakoinen olo – kukaan ympäristöstä ei aavistanut minun todellisuutta ellen sitä itse kertonut ….

Jonkun naistenlehden artikkelin jälkeen aloin myös listaamaan positiivisia asioita (5 per päivä), jotta olisin muistanut, että sellaisiakin on …

Aloitin ketjun listalle myös netissä  – nettilista päätyi saman vuoden sisällä  Aamulehden Moro-liitteeseen – kappas vaan! En ollut tunnistaa sitä, kun siitä oli poistettu ne ensimmäiset positiiviset  ”vähemmän kipua”, ”10% vähemmän kipua kuin eilen” ”onneksi on kotona särkylääkettä”  ”onneksi voi käyttää särkylääkkeitä” jne kommentit, joita sekä minä että muut ihmiset kirjoittimme parin viikon ajan.

Tällä viikolla vietetään Mielenterveysliiton Hyvän mielen viikkoa, joka itse asiassa toi mieleen tuon vaikean ajan listaamisen. Mitähän ne 5 hyvän mielen asiaa olisi nyt tänään tai eilen?

Minkälainen on sinun listasi?

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27/04/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , ,