RSS

Avainsana-arkisto: refluksitauti

Tutkimuksen puolesta

Kannatan täysillä tutkimustyötä. Melkeinpä mihin tahansa alaan liittyen. Sekä tekijänä, tutkittavana ja lukijana. Tutkimusmaailma sinänsä on erittäin tuttua.

Lääketieteellisellä puolella on tietenkin aina välillä turhauttavaa, kun mitään erikoista läpimurtoa  ei tule. Tai tutkimukset vahvistavat sitä yhtä vanhaa yhä edelleen. Haastavista teorioista ei vielä tiedä mikä nousee tulevaisuudessa sieltä muiden joukosta uudeksi linjaksi. Uskon kuitenkin lujasti siihen, että tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoito.

No, onhan siellä tietenkin laadullisesti huonoja joukossa ja tutkittavien määrä pieni mutta sen takia ei kannata ihan kokonaan tutkimuksen tarjoamia ideoita haudata. Tai tuhahdella halveksivasti ja väheksyvästi kuten jotkut tekevät – jättäen täysin kommentoimatta mitä tutkimuksessa oli positiivista.

Pubmed tarjoaa oivan mahdollisuuden kahlata lävitse refluksitautiinkiin liittyviä abstrakteja, joista osaan voi tutustua sitten tarkemmin kokonaisena, jos niin haluaa ja mahdollisuuksia siihen on. Jos lukumahdollisuutta ei ole muuta kautta, yksittäinen artikkeli maksaa melkoisesti (esim. n. 20e ylöspäin), joten kannattaa valita vain harvat ja valitut, mitä todella haluaa lukea. Jos niitä käyttää uutisjuttujen kirjoittamiseen kuten minä, aina voi tietenkin miettiä, onko pienen prosenttiluvun kaivaminen ja kohtuuton maksaminen sitttenkään niin keskeistä keskivertolukijalle. Samalla summalla saa muuten varattua tilan vertaistukikokousta varten!

Harmi, että Suomessa ei refluksirintamalla tehdä mitään isompaa tutkimusta. Rahoituksen puutehan siinä suurimpana tekijänä varmaankin on. Perustutkimukset esiintyvyydestäkin ovat vanhentuneita (prosentit muistaakseni lähes 20 vuotta sitten saatu).

Itsellä on tietenkin hinku tehdä kattavia kyselyitä ja selvitystä siitä ja tästä liittyen refluksitautiin. Se olisi kuitenkin melkoisen mittava projekti, johon tarvisi yhteistyötä eri tahoilta. Pientä tutkimuskyselyä voisi toki tehdä refluksisivuston käyttäjille jossakin vaiheessa.

Salaa haaveilen, että meidät äkkäisi jenkkityylisesti rikas motivoitunut hyväntekijä, joka hyväsydämisesti rahoittaisi toimintaa. Niin sivustoa, tiedotusta, luentoja, sopeutumiskursseja, muuta vertaistukitoimintaa, tutkimustyötä. Upeata olisi joskus saada myös fyysinen toimipaikka tällaiselle Refluksikeskukselle/klinikalle/yhdistykselle. Ja kun itsellä refluksi syö tehokkaasti tuota leivän tuloa pöytään, niin tämä organisaatiohan tietenkin tarjoaisi minulle uuden työpaikan – ja vieläpä kohtuupalkkaisen sellaisen!! No, ehkä tämä sitten seuraavasssa elämässä 😉 😉

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 12/02/2012 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Pikku tähystysoperaatio Reijo Mäen uusimmassa

Oho! Taisi tulla ensimmäinen kerta vastaan refluksitauti suomenkielisen kirjallisuuden puolella. Kyse on Reijo Mäen uusimmasta  ”Mustasiipi” (2011). Tämäkin olisi mennyt ohitse ellei tuo isäntä olisi sitä lukiessaan äkännyt. On se hyvä, että muillakin on nuo ”refluksiantennit” päällä!

Kuvauksesta voi itse kukin hakea joitakin yhtymäkohtia omaan tautikuvioonsa – tai sitten ei. Erosiivinen l. endoskopiapositiivinen muoto lienee vaivana, kun refluksidiagnoosi annetaan … taitaa olla kyllä myös muutenkin pohjana jotain muuta  vatsaoireilua, kun ripulia lykkää. Kuvaus löytyy ss. 318 – 319:

Pikavippimies hätkähti. Voimakkaan pistävä lemahdus tunki miehen sieraimiin, ja samassa hän alkoi tempoilla. Yhtäkkiä hän erotti kirkkaat valot. Seuraavaksi mies havaitsi kaksi vaaleatakkista ihmistä. Siinä ihan vierellään.

Ei perkele, tässähän oli kovinkin tuttu naama, Jori Martikainen, torinvarren suuren lääkärikeskuksen kirurgi.

”Mitä helvettiä tämä on?” pikavippimies ärähti. ”Missä minä olen?”

Tohtori Martikainen rauhoitteli. Tässä oli sattunut nyt hieman poikkeuksellinen juttu: tajunnan menettäminen kesken ruokatorven tähystyksen. Selällään tutkimuspöydällä makaava mies oli ilmaantunut heti lääkärikeskuksen avauduttua valittelemaan tuskallisen voimakasta närästystä sekä muutakin kipua rintalastansa takana, ruokatorven seutuvilla. Sydänfilmi oli kertonut, että kyse ei onneksi ollut sydänongelmista. Seuraavaksi oli päätetty tutkia refluksitaudin mahdollisuus. Ja niin miehelle oli tehty pikainen ruokatorven tutkimus.

Martikainen selitti, että tajunnan menettäminen tämän pikku operaation yhteydessä oli äärimmäisen harvinaista. Mutta tässä oli päässyt käymään juuri niin. Syitä saattoi olla monia, ja yksi sellainen voisi olla vaikka tavallista voimakkaampi stressireaktio.

”Onko sinulla ollut viime aikoina joitakin ylimääräistä stressiä, esimerkiksi kovempia työpaineita?”

…. mädäntynyt päätön ruumis oli löytynyt miehen mereen upotetun auton takakontista … Uutinen oli pistänyt aivan ensiksi hänen vatsansa ruikulille. Ja noin tuntia myöhemmin olivat ensimmäiset pahemmat rintakehäoireet ilmaantuneet. Silloin mies oli tajunnut, että tämä ei ollutkaan enää mitään normaalia närästystä, sellaista pikku poltetta, josta selviäisi heittelemällä parit Pepcidit huuleen.

Siltä istumalta oli tullut äkkilähtö tutun tohtorin pakeille. …

”Mitäs nyt?”

””Refluksi. Diagnoosi on selvä.”

”Mitä se meinaa?”

”Laihduttamista, ruokavalio uusiksi, ei tupakkaa, ei punaviiniä, eikä olutta. Eikä tietenkään mitään tiukkaa viinaa. Eikä stressiä. Hyviä pitkiä yöunia. Ja lääkitykseksi Nexiumia, näin aluksi neljäkymmentä milligrammaa päivässä.”

”Jaa, ymmärretty, tämä harvinaisen selvä.” …. ”Tässä on nyt yhtä sun toista. Kirjoita sinä nyt vaan ne lippusi ja lappusi, siihen ei mua varmaankaan tarvita. Laita tulemaan firman osoitteella. …

Olisiko kirjoittajalla itsellä tuntumaa tautiin tai kenties jollakin läheisellä?

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 05/11/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset, närästys, refluksi, refluksitauti

 

Avainsanat: ,

Tahtoo flowta!

Tällainen päätylauta tarttui mukaan yhdestä vanhojen tavaroiden liikkeestä. Kaunis vanha, eikö vain? Nyt sitä sitten pitäisi vähän tuunailla parempaan kuntoon.

Ensisijaisena tavoitteena  hommassa on nyt se kuuluisa flow, jolla saisi pyyhittyä ajatuksissa nakertavat  ärsytykset oman kehon vajavaisuudesta pois.

Tiistainen keuhkolääkärikäynti vahvisti tosiaankin sen,että astmahan sinne keuhkoihin on pesiytynyt. Ja pitemmän aikaa jo muhinut ilmeisesti oireettomana?? Päivittäinen lääkitys aamuin illoin, kolmen kuukauden päästä uusi spirometri ja muuten ihan normaalia elämää, oli lääkärin ohjeistus.

Akuutti olo hengityksen suhteen kylläkin mitä mainioin – mutta äänityöläisenä murehdin mitä astmalääke/astma voi äänelle/refluksitaudille saada aikaan. Scheisse! Eikö refluksitaudin aiheuttamat äänihäiriöt ole alentaneet työkykyä jo tarpeeksi?!! Käheysseikkojen vuoksi lääkkeeksi määrättiin beklometasonidipropionaattia. Suuta huuhdellaan lääkkeen jälkeen kuten tavallista – ja toivotaan parasta…

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 29/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Refluksikko ravintolassa

Joululahjana saadun  lahjakortin viimeinen voimassaolo päivä hiipii uhkaavasti lähemmäksi, joten sunnuntaina suuntasimme hyvillä mielin Tampereen vanhimpaan ravintolaan.

Kuten aina refluksitaudin myötä, ruokalista oli  tarkistettu etukäteen ja muutama sopiva ruokalaji hyväksi havaittu. Ilman tätä en enää syömään lähde. Puolen tunnin kävely varmistaa ruokahalun.

Alkuruoka: Päädyn bataattikeiton sijasta pieneen vihersalaattiin ja kahden sentin siivuun moniviljapatonkia. En muista sanoa tomaateista ja jätänkin ne vaan syömättä. Maistan kurkunsiivuja keskeltä rääpien, kuorta välttäen (aiheuttaa röyhtäilyä). Ripaus jotain valkoista kastiketta ok. Miehen ottama bataattikeitto olisi sinänsä riittänyt minulle pääruoaksi. Edistystä on se, että jaksan/pystyn syömään jotain alkuruokaakin. Lankean lasilliseen lähes hiilihapotonta PepsiMaksia ilman jäitä.

Pääruoka: (jälleen kerran) lohi, sienikastike, suht iso kulho muussia, porkkanapureetä, pari siivua kesäkurpitsaa. Nam! Sitruunasta puserran nykyään kalan päälle vähän mehua – kastikkeen kera sitä ei edes oikeastaan huomaa. Annoksesta jää syömättä puolet, koska se on niin iso.

Tarjoilija ystävällisesti: ”Oliko ruoassa jotain vialla, kun jäi näin paljon?” Selitän, että ei missään nimessä mutta en jaksa syödä niin paljoa. Ystävällisesti hän kysyy haluanko ottaa annoksen mukaan – valitettavasti emme ole menossa vielä kotiin, joten joudun kieltäytymään. Huomaavaista kuitenkin. Turhasta maksaminen ravintolassa syödessä on eräs asia, mikä harmitti ja harmittaa joskus vieläkin.

Oireet: Melkein heti alkuruokaa nauttiessani,  ”lihasvetäminen” kurkussa alkaa vähitellen pitkästä aikaa 😦  Onneksi pääruoka on helppo niellä. Kyse ei ole ruoka-aineesta vaan ”huonolaatuisesta” nielemisestä huonossa asennossa jossakin vaiheessa.

Yritän jutella niitä näitä mutta en voi estää ajatusten harhailemista … Harmi sentään, koska olemme pitkästä aikaa ulkona kahdestaan syömässä – onneksi ei ole kuitenkaan mikään kesän virallisemmista juhlista. Mieheni nauttii omasta megapihvistään tyytyväisenä edessäni ja kuuntelee oireitani kärsivällisesti 🙂

Oireilu jatkuu on/off – tyyliin seuraavat 10 tuntia ja helpottaa täysin (luojan kiitos) keskiyöllä. Hetken aikaa luulin jo odotetun pitkän huonon kauden alkaneen …

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 06/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , ,

Spiro + NO

Edellisviikon oudot hengenahdistuskohtaukset johtivat eilen uuteen maailmaan eli keuhkojen virtaustilavuuden mittaukseen eli spirometriaan Koskiklinikan Biotestin tiloihin. Koskiklinikalla kävin aikoinaan foniatrin vastaanotolla refluksitaudin alkuvuosina.

Puoli tuntia puhaltelua putkeen nenä ”pyykkipojalla” kiinni. Erittäin helppo tutkimus – olisipa vain refluksin vatsatähystyskin näin vaivaton! Hoitaja on samaa mieltä kanssani. Laite on piuhoilla kiinni tietokoneessa, joten käyrät näkyvät heti … Tulkintaa tulee myöhemmin itse asiassa tilanteesta nyt kahdelta lääkäriltä, koska oma lähettäväkin on keuhkolääkäri.

Mukava ja rauhallinen hoitaja, jonka kanssa tuli juteltua – mistäpä muusta kuin refluksitaudista! Klinikalta eräs lääkäri on tehnyt aikoinaan väitöksen refluksiin ja astmaan (?)  liittyen – en ole ehtinyt vielä googlata.

Valitettavasti ei ihan niin korkeita lukuja ollut kuin pitäisi. Jotain häikkää siis siellä on 😦  Avaavan lääkkeeen kanssa luvut nousivat, joten taitaa a-tauti hahmottua (typpioksidi kuitenkin ok)?? V-tus vai masennus …hmm, siinäpä kysymys. Odotellaan nyt lääkärin tulkintaa ensin.

Pef-mittarilla puhaltelu jatkuu aamun illoin, kunnes menen lääkärille … luvut kyllä heittelevät aikalailla mutta teknisesti kuulemma luotettavia, jos kahden parhaimman arvo ei ylity 20 ..? Spirossa olin kuulevinani, että PEF-arvo oli kylläkin ok …

Aikamoinen sattuma matkalla testaukseen – autan erästä naista tien ylitse, olemme menossa samaan suuntaan. Hän mainitsee jossakin vaiheessa refluksitaudin, äänioireet, minä kerron spirosta jne. – ja hän kertoo syövänsä  refluksin aiheuttamiin keuhko-oireisiin jotain lääkettä, joka ilmeisesti hänellä toimii hyvin. Hmm…

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 01/06/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: ,

Keltainen Madonna

Vanhassa vara parempi ...

Auttamattomasti myöhässä tuo pyöränlaitto! Kumi on puhki ja vähän likaakin näyttää olevan. Kypäräkö? No, pitäishän sellainen omistaa ja käyttää mutta kun se remmi osuu johonkin huonoon kohtaan leuassa ja se tuntuu vähän ahdistavalta ..

Tämä kesä on viimeinen minun peritylle 80-luvun keltaiselle Madonnalle, joka on toiminut muutamana vuotena hyvänä citypyöränä. Sen on aina voinut jättää huoletta lähes mihin vaan – ja melkeinpä lukottakin!

Pyöräilystä pitävällä avokilla on taas vihreä Bianci ( + 2 muuta vaihtopyörää), joten ollaan aika näky,  jos yhdessä poljetaan 🙂 Hänen vuokseen on tosin Ranskan Tour de Francea ja Espanjan vastaavaa Vueltaa tullut seurattua paikanpäältä … Hienoja kokemuksia ja matkoja!

Ranskan ympäriajon viimeisiä kierroksia Pariisissa (Champs-Elysees). Kuva on vuoden 2005 ajoista, jonka voitti Lance Armstrong (vasemmalla oleva keltapaitainen pyöräilijä kaiketi).

Viimeiset kierrokset lähtee... Lukuisa joukko pyöräilijöitä, joiden nimen en sitten muista millään.

Refluksi ja pyöräilykö? Refluksi aiheuttaa jotain oiretta aika usein, vaikka vatsa suht tyhjä onkin. Pyöräily  kääntää niskan myös huonoon asentoon, joka ei tunnu hirveän hyvältä, jos kilometrejä on enemmän kuin muutama.  Kuntopyöräily ei aiheuta oireita. Kestää yleensä puoli tuntia ennenkuin tavallinen pyöräily alkaa luistamaan eli toisin sanoen kitinää partnerille, jos yhdessä mennään 🙂

KETJUREAKTIO  2011 pyörähti taas käyntiin toukokuun alussa yhdistäen hienosti pyöräilyn ja varainkeruun kehitysyhteistyöhön. Punaisen Ristin kampanjan esittely tarkemmin täältä (klik) – ei muuta kuin keräämään kilometrejä työporukan kanssa!


 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 28/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , ,

Puhalla, puhalla!

Vihdoinkin perjantai.

Tänään tuli käytyä elämäni ensimmäistä kertaa (yksityisellä) keuhkolääkärillä Koskikeskuksessa äkinnäisten outojen hengenahdistuskohtausten vuoksi. Ihan miellyttävä kokemus! Puoli Tamperetta tuntui olevan tulossa ja menossa siellä!

Keuhkoäänet ok mutta puhaltelut ei ihan noussut niihin lukemiin, joita odoteltiin … Tuntuu taas olevan kyllä melkoisen tekniikkalaji tuo puhaltelu! Epäily on onneksi sinne jonnekin astmaan päin, ei siis sittenkään tulppaan. Että jotain hyvää tässäkin tilanteessa.

Eosinofiilit verikokeessa ok. Ensi viikolla spirometri ja typpi jotain – mittaus, jolla selvitellään onko siellä mitään vajausta, tulehdusta ym vai ei. Julkisella puolella spirometri jono olisi ollut parisen kuukautta. Että siinä mielessä jotain positiivista.

Junioriklinikalta saín lainattavan pirtsakan punaisen pef-mittarin, jonka arvo on heti korkeampi kuin lääkärin aikana puhallettu. Sitä tekniikkaa on sitten tietty harjoiteltu viimeiset 6h täällä kotona  🙂 ……. Kyllä tämäkin työstä käy. Puhalletuista pari kertaa tulee normiarvo, muut jää vähän kyllä vajaaksi. Mutta ei kuitenkaan niin huono kuin lääkärin vastaanotolla. Positiivista.

Hoidon kustannukset:

  • erikoislääkärin (keuhko) vastaanotto, 30 min:      61e (oma vastuuosuus)
  • eosinofiilit/ verikoe:                                                     12 + e (ei Kela-korvausta)
  • Pef-mittari laina/ pantti:                                              35e (palautetaan kun laite annetaan takaisin)
  • spirometri + typpi…. testaus                                      runsaat 80e (oma vastuu, koko hinta n. 160e)
  • erikoislääkärin vast.otto (tulokset), 30 min             61e

Spirometri kaksi kertaa halvempi kuin luulin. Siitä huolimatta – hyvästit tarvitsemani uusi rannekello ja haaveilemani käsintehty seinävaate ”Kaupunkikissat” käsityöläisten kaupasta. ”Vaihto” ei tietenkään harmita oikeasti, koska terveys on aina kuitenkin numero yksi kuluissakin! Positiivista on se,että tietää vaivan, on erikoislääkäreitä, joille mennä, ja budjettikin sen sallii.

Positiivista ei kuitenkaan ole, jos tämä johtaa uuteen kunnon tautiin ja lääkitykseen. Refluksitauti sai olla edelleenkin se ainoa huolenaihe terveyspuolella. No, sitä mietitään sitten tulevaisuudessa – nyt viikonloppuna ensisijaisena tavoitteena on selviytyä ilman kohtauksia (viimeiset 2 kohtausta olivat 2 päivää sitten).

Ja nyt puhalteleen!

 

 

(Kuva: Microsoft)

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 27/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,