RSS

Avainsana-arkisto: stressi

Ja missähän ne endorfiinit luuraa??

Tällainen piikkimatto lähti vihdoinkin mukaan Vatialan hautausmaan viereiseltä kirppikseltä, jossa tulee käytyä todella harvoin. Kauan ostamista on mietittykin. Taisi olla ihan käyttämätönkin pakkauksesta päätellen. Endorfiinia kaivataan runsaanlaisesti erityisesti tällä viikkoa!

Muutaman kerran kokeilun jälkeen shakti -eli piikkimaton salat eivät ihan täysin ole auenneet 😉 Muutama kerta kokeiltu paljaalla selälläkin – ei jaksa kivuliaalta painamiselta muutamaa minuuttia kauempaa. Miestä en saa suostuteltua kokeilemaan edes kankaan kanssa!

Suupieli nousee väkisinkin ylöspäin, kun kuvittelen mielessäni jo kauan sitten edesmenneen ”suhteellisen suorasukaisen” mummuni kommenteja tällaisista nykyajan ulkomaisista hömpötyksistä …

Ehkä tätä vaan täytyy kokeilla kauemmin… tai sitten vain tässä hämäläisessä kehossa ei ole yhtään fakiirin hitustakaan ja aivot vain kertakaikkiaan kieltäytyvät tuottamasta endorfiinia, oksitosiinia tms. tästä hyvästä??

 
3 kommenttia

Kirjoittanut : 16/07/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Camp Northern Lights (AF)

Tuleepa tässä blogatessa mitä erilaisempi aiheiden kirjo eteen. Ne tuovat kuitenkin tervetullutta vaihtelua  omista oireista ja vaivoista kirjoittamiseen…

Vuoristoa riittää (kuva: USA:n lähetystö, Kabul Afganistan, Wikimedia Commons, 2010).

Sukulaisjuhlissa tänä keväänä komennukselta palannut kertoo mielenkiintoisia asioita Afganistanista. Ainahan maa on tasaisin väliajoin uutisissa mutta siihenkin aina välillä turtuu. Päällimmäinen mielikuva on sotainen.  Kyllä koto-Suomi tuntuu taas niin turvalliselta ”lintukodolta”.

Työn tuoman vaarojen lisäksi maassa on vielä ongelmina kaikenmoiset skorpionit, myrkylliset hyppyhämähäkit (!) ja käärmeet – vuoriston lumivyöryjä unohtamatta…

Monikansallinen Camp Northern Lights (CNL) on täysin oma maailmansa – mutta ankarien ja vaativien olosuhteiden keskellä jännitettiin jääkiekon mestaruutta, Leijonien lahjoittama paita saapui edellisviikolla, kotiväki lähettää viestejä, kersantti Tuure haluaa ambulanssimieheksi koto-Suomeen … Kuuluisia vieraitakin on näemmä ollut (mm. Halonen, Stubb, Viktoria ja Daniel + appiukko Ruotsin kuningas). Ja joka perjantai vohveleita!

Refluksitaudin ei pitäisi estää komennukselle lähtöä mutta en voi olla ihmettelemättä miten refluksikot käytännössä pärjää syömisen, stressin ym kanssa noissa oloissa.

Tutustu kriisinhallintaporukan erilaiseen arkeen heidän omassa SKJA – blogissaan:

                               CAMP NORTHERN LIGHTS   (KLIK)

Muutakin kuin aavikkoa (kuva: koldo hormaza, Wikimedia Commons, 2007).

(Jälkimmäinen kuva CC-lisensillä)

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 30/05/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Stressipesu vs Berry Red

Stressipesu  vs  Berry Red 

Tässä vaiheessa pintaan pääsee pieni stressinpoikanen, joka ilmenee pienenä jännityksenä pallean alueella – taustalla pintahengittelyä kevätkiireessä. Tällä viikkoa loppuu myös 2 isoa projektia, joten aivot käyvät  ylikierroksilla muistettavien asioiden takia eikä uni tahdo aamulla oikein rittää. Ja siihen päälle tietty kuukausittainen kirjoitusprojekti, joka osuu juuri tälle viikkoa… Koko kevään vaivannut ”purentasärky” ei ole vieläkään helpottanut, joten pinna on säryn takia kireämmällä.

Em. syistä ja palkkapäivän suosiollisella myötävaikutuksella päätän pitää hemmotteluiltapäivän toisten hoteissa: IPH:ta ja jalkahoitoa! Jo pelkkä ajatuskin rentouttaa!

Intialaiseen päähierontaan (IPH) olen itse asiassa tutustunut nimenomaan refluksioireilun takia viitisen vuotta sitten. Itselläni ei kipuoireita vielä pitkään aikaan valitettavasti osattu tuolloin yhdistää refluksiin mutta kokeilin hierontaa lähinnä kivunhallintaan ja rentoutumiseen muutaman kerran. Suosittu hierontamuoto on loppujen lopuksi suhteellisen uusi Suomessa (se on rantautunut tänne vasta 90-luvun lopulla).

Meluisan kampaamon takahuoneessa annettu rentouttava kevytotteinen hieronta sai kyllä pään pilkkimään! Varsinaiseen kipuoireiluun se ei vaikuttanut helpottaen kuin ehkä noin 15 minuuttia hieronnan jälkeen. Se oli kuitenkin keino ladata akkuja epätietoisuuden keskellä edes hiukan.

Vuosien myötä takahuone on vaihtunut keskustan jugendtalon jykevien seinien arvokkuuteen, hyvinvointikeskuksen harmoniseen sisustukseen ja asiakasta tervehtivään tunnelmallisiin kynttilänäkymiin – muutos näkyy tietty hinnoissakin! Meillä käytetään tätä nk. ”stressipesua” myös nykyään kotona itsehoitoversiona – mieskin on innostunut asiasta!

Tämän suosittelun jälkeen on suuri kiusaus jättää kertomatta mitä tällä kertaa harvinaislaatuisesti tapahtui  …  uusi outo hieroja käytti niin ennenkuulumattomasti urheiluhieronta -tyyppistä voimaa, että päänuppi oli ihan hellänä (sanomisesta huolimatta!) ja päätä särki, kun pääsin paikasta ulos!! Otin illalla särkylääkettä. Eikä kyseessä ollut todellakaan mikään kuona-aineitten liikkuminen kehossa yms. reaktio. Mitä tästä oppii – älä kokeile uutta hierojaa vaan tyydy ehdottomasti vanhaan, vaikka ajan saisi vasta kolmen viikon päähän!

Tutun jalkahoitajan kanssa sitten myöhemmin alkuillasta päivittelimme ja analysoimme stressipesun epäonnistumista – onneksi sentään jalkahoidossa oli ihanan rentouttavaa! Berry Red hohtaa kynsissä 🙂


 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 20/04/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , , ,

Tampereen plikka

Kunnon soluliitoksia basilikalla?

Keittiön sivutasolla odottavat edelleen basilikan siemenet ja multa. Josko jo tänään saisi vihdoinkin aikaiseksi – jos ei, niin sitten viimeistään huomenna!

 


Vihreiden parissa puuhastelu on kuulemma terapeuttista ja rauhoittavaa – tämänhän kaikki viherpeukalot tietää ilman muuta. Onpahan tuo puutarhan hoitelu määritelty ihan terapiamuodoksikin (lainaus puutarhaterapeutti Juhanin blogista):

”Puutarhaterapeuttiseksi kuntouttavaksi ja kuntoa ylläpitäväksi työksi kutsutaan puutarha-kasveihin kohdistuvia hoitotoimia, kun tämä toiminta kohdentuu ihmiseen itseensä, ennalta ehkäisevänä itsehoitotyönä. Puutarhaterapeuttista työtoimintaa ei sen sijaan ole esimerkiksi heinän seipäälle laitto, risusavotassa työskenteleminen eikä sellainen työtoiminta, jonka kohteena eivät ole puutarhakasvit ja niiden hoitaminen…

Syyksi puutarhanhoidon lisääntyvään suosioon nähdään yhteiskuntakehityksen muutos, kiihtyvä työtahti ja ihmisten kaipuu takaisin luontoon ja kasvien pariin…

Tunne osaamisesta ja kyvykkyydestä luovat mahdollisuuden onnistumisten kokemiseen. Puutarhassa, patiolla, parvekkeella tai huonekasvien hoitaminen luovat mahdollisuuden koetella kyvykkyyttään ja osaamistaan.”

Lähes kaikki rentouttava toiminta stressinpoistajana on sitten taas hyväksi refluksitaudille, ruokatorven kipukynnykselle ja soluliitoksille, joten ei muuta kuin istuttamaan! Tuskin tästä nyt mitään puutarhaa tulee mutta ainakin hieno basilikaviidakko isoon ikkunasyvennykseen 🙂  Onneksi tämä yrtti ei pahemmin koettele alasulkijan kyvykkyyttä vaan pysyy nätisti siellä missä pitääkin eli vatsan puolella.

Toinen rentoutumista edistävä elementti on kuulemma ehdottomasti akvaario ja kalojen uiskentelun katseleminen. Kun akvaariota ei itsellä nyt enää ole ollut vuosiin, tyydyn tulevaisuudessa katselemaan ja ruokkimaan hiirellä näitä (= nettisurfailun widget-löytö — kaikkea ne sitten keksivät!):

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 15/04/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , , ,