RSS

Avainsana-arkisto: syksy

Pieniä hetkiä

Kurkiaura lentää

kohti etelää.

On syksy.

 

Lennon muisto

kantaa

yli talven

seuraavaan kevääseen

 

ja pian jo kuulen

kurjen hopeisen soiton

joka tuo taas

kevään tullessaan.

(Kristiina Karhu, Pieniä hetkiä – runokokoelma, 2011)

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 22/10/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Syksyn metsäyö

(julkaisupäivämäärä ei ole tapahtumien päivämäärä)

Kello näyttää xx:xx. Istun tässä koneen ääressä vielä hetken, jotta ajatukset tasaantuvat nukkumiseen ja huomiseen päivään. Nautin hiljaisuudesta; koko talosta ei kuulu hiiskahdustakaan, ainoastaan lehdenjakaja kuuluu saapuvan hissillä. Kadultakaan ei kuulu meteliä. Yllättävän paljon kuitenkin nuoria liikenteessä oudoissa paikoissa (!!) keskellä yötä.

Olin syksyajan omalla ensimmäisellä keikalla. Onneksi reppu oli pakattuna valmiina. Lähtöön hälytyksestä ruhtinaalliset 15 minuuttia, joka on ihan hyvä aika. Mukava nähdä niin paljon tuttuja.

Pikimustaa yötä halkoivat valonpilkut ja – vilkut lohduttavasti siellä täällä. Jestas, kun syysmetsä on pimeä.

Ostoslistalle pakko lisätä parempi valaisin. Lumeneita saisi olla siinä parisadan tienovilla, kantama ainakin sadassa metrissä. Täysteholla pitäisi toimia väh 2h samoilla pattereilla (varapatterit tietty aina mukana). Fenixiltä löytyy muutamakin hyvä suht kohtuuhinnalla tehoon nähden eli n. 55-70e.

Ja nyt hyvillä mielin nukkumaan :-)!

Kuva: Microsoft

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 17/10/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: , ,

Syyspäivä Kangasalla

Näitä komeita maisemia pääsee ihasteleen Kangasalla Vehoniemen harjulla puisesta yli 80-vuotiaasta näkötornista. Melkoiset on, ei voi muuta sanoa!

Kännykamera ei nyt ihan oikein saa kuitenkaan ikuistettua sykähdyttävää maisemaa auringonpaisteineen 😉  Eikä tämä kirjallinen tuotoskaan runomittaan taivu kuten joillakin  – näillä läheisillä alueilla Topelius väsäsi sen kuuluisimman runonsa ”Kesäpäivä Kangasalla” aikoinaan 1800-luvun puolessa välissä.

Poikkesimme ystäviemme kanssa sunnuntaipäivän ratoksi myös viereisessä Vehoniemen automuseossa. Hieno ja ilmainen (!) näyttely esittelee autoteollisuuden kehityskulkua 1900 – luvun alun veivattavista 1970-luvun ihmeisiin. Joukosta löytyi mm. Rolls Royce Silver Ghost vm 21, Paasikiven autoa ja maailman ainoa Renault Nervasport  vm -35. Taisi siellä olla myös tuttujen auto näytteillä.

Itse pidän 1900-luvun alun veivattavista. Muutama ystävistäni on mobilistien toiminnassa mukana, joten minäkin olen joskus päässyt kyytiin mukaan.  Kesäisin Tampereella vanhojen autojen ja pyörien harrastajat kerääntyvät ajoittain Mustanlahden satamaan, jossa joskus on piipahdettu iltakävelyllä.

Vähän tuoreemmalla Rollsilla on tullut ajeteltua enemmänkin Lontoon aikoina, kun sunnuntaisen kello viiden teen päätteeksi tuttavaperhe ystävällisesti antoi aina kuskin (kyllä, heillä oli oma James!) ja Rollsin käyttööni, jotta pääsisin inasen lähemmäksi kohti Lontoon keskustaa. Kyllä siinä kieltämättä kyydissä kelpasi olla!  Ovet aukaistiin, paketit kannettiin ja liputkin asemalta haettiin suoraan käteen. Julkinen liikenne tuntui kovin arkiselta sen jälkeen!

 


Museokahvilassa myydään 1920-luvun reseptin mukaan tehtyjä lusikkamunkkeja ja muita herkkuja. Kovin tuntuivat olevan suosittuja 🙂

Refluksitilanne: lääke pirkule unohtui ottaa aamuhässäkässä ja nyt iltasella alkaa selvästikin protonipumppuja olla taas syntynyt ja aktivoitunut lisää sellainen määrä,  jotta putkessa on hapokkaat olot. Ei muuta kuin pilleripurkille. Astmalääkkeen käheyttämä ääni kesti tämän päivän reissun normaalimääräisine puheineen. Flunssa – historiaa!

 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 09/10/2011 Kategoria/t: Kirjoitukset

 

Avainsanat: ,