Viime viikonloppuna tuli väännettyä perunamuusi uudella Boschillani – ja tulikin sitten niin hyvää ja samettista. Sen kanssa perinteinen jauhelihakastike. Kaiken kruunasi se ruokalusikallinen kaupan puolukkahilloa 🙂 Nam!
Jossain vaiheessa innostuin väsään elämäni ensimäisen (better late than never!) vatkatun hedelmäpuuron kuivatuista aprikooseista. Hyvää mutta vaatii ehdottomasti maitoa taittamaan hapokasta makua. Tai vähän vaniljakastiketta!
Mandariinikanan resepti ponnahti esiin jostakin lehtisestä. Olen elänyt tässä ”hulvattomasti” pari kuukautta ja nauttinut aina silloin tällöin – appelsiinin, mikä nyt ei ole tietenkään hyvää ruokatorven limakalvoille eikä myöskään hampaille. Senpä takia en arkaillut mandariinipalastenkaan syöntiä. Mukaan heitettiin 2 tl currya, joka menetteli just ja just. Kun makunystyrät on saanut vieroitettua voimakkaista mausteista, tuollainen määrä tuntui suussa oudolta. Ei polttavaa mutta huuhtelin suuta kylläkin.
Tänään oli vuorossa bataattimuusi, kukkakaalia ja punajuuri-vuohenjuustopalat. Odotellessa nappasin muutamia kuvia kukkakaalista. Nuo nystyrät kutkuttelevat mielikuvitusta – maurilaiset vanhat tornit runsaine koristeluineen, dinosauruksen nahka, meren pohjan ötökkä?? Ruoat maistuivat herkulliselta – varsinkin kun eilen sain syötyä koko päivänä vain nesteitä pillillä hampaan lohkeamisen takia. Pala lähti niin ikenen läheltä ja vähän alta, että pienikin sisäänhenkäys suun kautta viilsi hammasta. Nyt on niskat kipeät kun kallistelin vielä päätänikin varmuudeksi oikealle. Onneksi hamppuaika oli jo heti aamusta. Kyllä nyt taas kelpaa mutustella 🙂
Oireita? Ei muistaakseni. Tai ei ainakaan sellaisia, jotka olisivat vaatineet enemmän huomiota. Mahdollista pientä ylösnousua en edes tunne, koska lääkitys onneksi nostaa pH:n 4 yläpuolelle.
Refluksikon elämää 